Sisällissota Helsingissä ja kylmä sota Lapissa

Helsinki-veressa_venaja-1918_kylmaa-sotaa-lapissa-kirjat-FB

Kolme kirjaa, joista kaksi käsittelee 1918 tapahtumia ja kolmas kylmää sotaa Lapissa. Näitä yhdistää Venäjä ja sen intressit.

Helsinki veressä

Sari Näreen Helsinki Veressä on alaotsikoitu Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa. Näre on aiemmin kirjoittanut mm. sotilaiden kokemuksista seksistä ja seksuaalisuudesta sekä päihteistä ja muista sodan vaietuista asioista.

Kirjassa on paljon ihmisten muistelmista ja haastatteluista poimittuja sitaatteja, jotka tuovat elämän kuvan tuosta muutaman kuukauden pituisesta jaksosta Helsingissä. Äänessä ovat monet silloin lapsena tapahtumat kokeneet, molemmilta puolilta. Analyyttisimpia ovat mm. Wolf Halstin muistelmista poimitut. Halsti oli osallistui myöhemmin kaikkiin sotiin Lapin sotaa myöten.

Sosioekonomisesti punakaartien syntyyn ja väkivaltaan vaikutti myös se, että Helsingissä oli iso työttömyys (maassa tuntui vuosi kestäneen maailmansodan vaikutus). Työttömiä ja perheettömiä miehiä oli suhteellisen paljon. Pitkänsillan pohjoispuolella asui neljännes enemmän miehiä kuin naisia.

Nuoria miehiä oli varmasti helpompi saada mukaan punakaarteihin kuin jos työllisiä ja perheellisiä. Sama huono asema oli monilla nuorilla naisilla: naisten kohtelu esim. piikoina oli monesti huonoa ja naiset kohtasivat seksuaalista väkivaltaa. Tuohon aikaan sille ei edes oikein ollut nimeä, saati rangaistavuutta. Alisteisessa asemassa olleet työläiset pääsivät rikkomaan vanhan sääty-yhteiskunnan normeja. Punakaartit tarjosivat uuden väylän voimaantua ja ottaa kohtalo omiin käsiin.

Valkoisella puolella syntyi myös naisten verkostoja, jotka tukivat salaa Helsingissä piilottelevia valkoisia ja heidän mielisiään. Näistä naisista monet olivat myöhemmin aktiivisesti rakentamassa Lotta-toimintaa.

Alun kaaoksesta ja taisteluista kaupungissa kirja pääsee vankileireihin ja sodan jälkeisiin julmuuksiin. Valkoisten voittajien väkivalta oli kirjan mukaan selvästi kostamista ja myös osin tahallista työväestön hävittämistä. Kohtelu oli myös usein täysin sattumanvaraista: oikeutta ei oikeastaan käyty ja kuolemanrangaistuksenkin saattoi saada varsinkin heti sodan jälkeen aivan mitättömistä syistä. Toki oli myös vastakkaista mielipidettä, kuten yhden maan rikkaimman miehen Hjalmar Linderin kirjoitus, jossa hän kirjoitti “valkoisesta terrorista”. Mutta kokonaisuudessaan isot vankileirit ja niiden olot olivat julmuutta ja väärin. Toivottavasti tällainen ei toistu.

Vallankumous Suomessa 1918

Lasse Lehtisen ja Risto Volasen 1918 käy läpi tapahtumia Suomen kannalta ja minkälaisten käänteiden kautta muiden valtioiden tunnustuksen saatiin.

Kirja on kirjoitettu aika letkeällä otteella ja välillä jää miettimään, ovatkohan kaikki faktat ihan pilkulleen kohdillaan, teksti on välillä historiakirjaksi aina lennokasta. Molemmat selvästi tuntevat historian hyvin, mutta eivät takerru tässä kirjassa lillukanvarsiin. Tarina on kirjoitettu vetävästi ja tiiviisti, sen lukaisee melkein kertaistumalta. Liitteenä on listattu keskeiset henkilöt kätevänä luettelona.

Jos et muuta lue 1918 tapahtumista, niin lue tämä!

Kylmää sotaa Lapissa

Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari ovat kirjoittaneet aika erikoisen kirjan. Otsikon perusteella voisi luulla, että ollan tiukasti Lapissa, mutta kirja poukkoilee sinne tänne ja välillä käydään jopa Filippiineillä asti. Yksi asia mikä jää tästäkin kirjasta mieleen on, että lännessä suhtauduttiin Suomeen välillä hyvinkin Venäjän satelliittina ja epäiltiin maan liukuvan NL:n syliin. Toisaalta NL piti Suomea välillä selkeästi kapitalistisena ja vähän vihamielisenäkin. Ehkä totuus riippuu vähän siitä, kenen mielipiteitä missäkin kysyy. Mutta se on kai ainakin selvää, että mitään ei ulkopolitiikassa tehty Kekkosen ohi. Hän piti kaikki langat ja suhteet tiukasti yksin käsissään ja se oli iso osan hänen valtaansa.

Pari poimintaa, jotka itselle jäivät mieleen:

  • NL perusti -52 “Lappalaisten vallankumouksellisen vapautusrintaman”, joka olisi aikanaan perustanut “samojedien tasavallan” pohjoiseen. Jopa lentolehtisiä pudotettiin Suomen puolelle tämän tiimoilta.
  • NL omisti entisen saksalaisen Waldhof ab:n joka teki metsäliiketoimintaa lapissa vuoteen -53. Eli NL ehti olla kapitalisti Lapin metsätaloudessa vuosikausia, ennen kuin yhtiö siirtyi Enso-Gutzeitille 🙂
  • Kittilän kansainvälisen liikenteen kokoinen lentokenttä oli 70-luvulla kunnanjohtaja Aarne Nikan suuri idea. Puolustusvoimat saatiin sitä tukemaan, koska PV:n ei tarvinnut kustannuksiin osallistua, vaan kunta hommasi rahoituksen valtiolta. Olisiko kenttää ikinä saatu aikaiseksi, jos sillä ei ainakin paperilla olisi ollut myös ilmavoimien tarvetta?
  • Suomalaisen pienkoneen eksyminen Venäjän puolelle ja pakkolasku suolle 1976 kerrotaan kirjassa hyvin. Kyseessä oli kummallinen tapahtuma ja vieläkään ei ilmeisesti tiedetä, miksi lentäjät sinne eksyivät.
  • Kekkonen alustanut vaihtokauppaa NL:n kanssa 60-luvun lopulla ilmeisesti ihan oikeasti. Ideana olisi ollut vaihtaa pohjoisin Lappi Karjalaan, raja olisi ollut viivasuora Sallan korkeudelta. Mutta tämä ei ollut NL:lle kiinnostava, koska se olisi  avannut liikaa vaihtoehtoja kaikenlaisiin vaihtokauppoihin muidenkin valtioiden puolelta. Tästä kiersi kuitenkin huhuja Lapissa vielä pitkään varsinaisen asian jälkeen.
  • USA teki vakoilulentoja Norjasta NL:n yli ja osa lennoista kulki Suomen ilmatilan kautta. Tästä ei Suomessa puhuttu. Muutamia kertoja NL:n hävittäjät seurasivat tiedustelukoneita jopa Suomen puolelle, tulitustakin tehtiin Suomen ilmatilan puolella. Tästä ei ole paljoa jälkikäteenkään puhuttu, kummallista kyllä!
  • Karjalassa suomalaisetkin osallistuivat vakoiluun/tiedusteluun menetetyssä Karjalassa, osa retkistä oli länsivaltojen sponsoroimia entisten kaukopartiomiesten tekemiä keikkoja. Samanlaista tapahtui myös Lapissa ja Suomen viranomaiset katsoivat tätä läpi sormien, jopa auttoivat länsivakoojia Ruotsin puolelle. Kuten Karjalassakin, tätä tapahtui pitkälle 50-luvulle.
  • Rajan lähellä oli suomalaisilla kummia sääntöjä, joita oikeasti valvottiin kovasti. Ei saanut ajaa pitkillä valoilla, etteivät ne häiritse NL:n puolelle. Ei saanut edes katsoa NL:n puolelle jne. Todella kummallista nöyristelyä…

Kirja on oikeastaan vähän sekava paketti, mutta kuitenkin ihan onnistunut kokonaisuus. Joku yhteys kaikilla kirjan tarinoilla kuitenkin on Lappiin. Mielenkiintoinen kirja todellakin!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *