Verotus, järki ja moraali?

Verotus roope FB

Mitä pitäisi ajatella veroista, mitä niillä pitäisi tavoitella? Miten verotus ja moraali liittyvät toisiinsa ja miten itse rakentaisin järkevää verotusta?

Verotus ja tavoitteet

Vero on julkisen vallan määrämä lakisääteinen maksu, jolle ei saa itse suoraan vastasuoritusta. Se siis poikkeaa selkeästi ostamisesta, jossa ostaja saa maksua vastaan myyjältä jotain.

Veroilla tavoitellaan yksinkertaisimmillaan julkisten menojen kattamista. Käytännössä verotusta ei voi olla ilman arvovalintoja. Koska jo julkisten menojen rakenne on poliittisten valintojen tulos, verotuksen rakenne on myös aina arvovalinta (Hesarin juttu). Veroilla voidaan myös tavoitella jotain poliittista tai yhteiskunnallista vaikutusta: pyritään torjumaan eriarvoisuutta, kannustamaan oman asunnon hankintaan tms.

Verotusta kohdistetaan tyypillisesti:

  • Yksilöiden ja oikeushenkilöiden tuloihin. Suomessa lähtökohtaisesti kaikki sekä yritykset että yksilöt ovat verovelvollisia tuloistaan. Verotuksessa voi olla määriteltynä erilaisia tulolajeja, kuten pääoma- ja ansiotulo.
  • Kaupankäyntiin ja vaihdantaan. Arvonlisävero on lähes kaikessa kaupassa, valmiste- ja haittaveroilla verotetaan esim. tupakkaa, energiamuotoja, hyödykkeitä (autot Suomessa) jne.
  • Myös omistamista saatetaan verottaa esim. varallisuusveroilla tai kiinteistöveroilla. Omaisuuteen liittyvät myös perintö- ja lahjavero.
  • Omistusten arvonnousua verotetaan usein myös, kuten Suomessa luovutusvoittovero.
  • Myös pakolliset sosiaaliturvamaksut (esim. palkansivukulut) voidaan laskea verotukseksi.

On myös verotukseen liittyviä palautuksia ja verovähennyksiä, jotka myös ovat osa verotusta ja niillä haetaan jotain vaikutusta verovelvollisten toimintaan (esim. asuntolainan korkovähennys tai kotitalousvähennys). Verotus ohjaa ihmisten käyttäytymistä, koska jokainen pyrkii optimoimaan sääntöviidakossa edullisimman lopputuloksen (verosuunnittelu).

Maiden välillä on verosopimuksia, joilla sovitaan, miten eri lainkäyttöalueilla toimivien ja oleskelevien verovelvollisuus jakaantuu (voi olla osin toisessa maassa ja osin muualla). Tämä vaikuttaa erityisesti yritysten toimintamalleihin ja on osa maiden välistä kilpailua. Suomalaiset hyödyntävät tätä esim. Itämeren viinakaupassa, jota ei yleisesti pidetä paheksuttavana verosuunnitteluna.

Verotus ja moraali

Se miten ihminen haluaa verotuksen rakentaa, kertoo hänen arvoistaan ja yhteiskunnallisista tavoitteistaan (Hesarin artikkeli). Minusta lähtökohtaisesti kaikki verotus on periaatteessa turhaa ja voi myös ajatella, että yksilöä kohtaan väärin. Miksi valtion pitäisi pakolla ottaa yksilöltä rahaa?

Mutta koska en halua yhteiskuntaa, jossa jokainen on täysin itsenäinen toimija, ilman mitään yhteistä julkista budjettia, niin käytännössä siis joudumme veroja jotenkin hyväksymään. Valtion menojen momentteja olisi jokaisen syytä miettiä, mutta ei ole realistista, että yhteiskunta saisi kaiken toimintaansa tarvittavan lahjoituksina tai palvelumaksuina (esim. katuvalot tai sotilastiedustelu). Verotuksen moraalisesta oikeutuksesta usein puhutaan ja syytetään joitain veroja moraalittomiksi. Perintövero on viime aikoina ollut tällainen, kansalaisaloite sen poistamiseksi on vireillä.

Itse lähden siitä, että verot pitäisi kohdistaa pääasiassa tuloihin ja kulutukseen, ei esim. omistamiseen sinänsä. Tällöin se, joka saa tuloja, maksaa niistä veroa. Kaupassa on käytössä ALV, joka olisi yhdellä prosentilla tasaisesti käytössä. Lahja- ja perintöverolla tasattaisiin yksilöiden välistä omaisuuden siirtoa, jolloin jokainen hyötyisi lähtökohtaisesti aina omasta työstään ja osaamisestaan – ei ansiotta muiden tekemisistä.

Verojen pitää 1) kohdistua kaikkiin tasapuolisesti ja ennustettavasti ja 2) olla mahdollisimman neutraaleja markkinavaikutukseltaan. Ne eivät saa suosia jotain toimijaa tai bisnemallia toisten kustannuksella. Verojen pitää olla 3) halpoja kerätä ja ne pitäisi kohdistaa 4) sellaisiin eriin tuloja, että niitä on vaikea vältellä tai muuttaa toisiksi verosuunnittelulla. Mielestäni myös verotusta pitäisi käyttää mahdollisimman vähän 5) yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin.

Järkevä verotus?

Itse karsisin ensimmäiseksi kaikenlaisia verovähennyksiä, ne sotkevat aina jollain tavoin markkinamekanismia. Tällaisia ovat esim. asuntolainan korkovähennys. Myös yritysverotuksessa on kaikenlaista vähennystä ja kiemuraa, niitä pitäisi selkeyttää. Toki osa on syntynyt myös reagointina kansainväliseen verokilpailuun tai niillä on muuten hyvä tarkoitus, mutta periaatteena pitäisi olla verovähennysten ja -tukien karsiminen. Jos joku ei kannata ilman tukemista, niin miksi sitä ylläpidetään keinotekoisesti?

Rakentaisin verotusta niin, että esim. ALV olisi selkeämmin pääasiallinen verotuksen muoto, jota kautta julkista rahaa kerätään. Se on helppo kerätä ja se kohdistuu yksilöiden kulutukseen. Tällöin yksilö voi itse myös vaikuttaa veroihinsa ja markkinaehtoisesti. Yksi ALV-kanta kaikelle olisi selkeä ja läpinäkyvä – osoittaisi myös kaikille, miten paljon kuluja valtiolla on. Miksi yritysten tuloa pitää ylipäätään verottaa: miksi ei riitä omistajien ansioiden verotus?

En yrittäisi tasata tuloeroja tai tavoitella jotain muita sosiaalipoliittisia tavoitteita verotuksella. Olisi selkeämpää antaa suoraa tukea sitä tarvitseville (mahdollisten porkkanoiden kera). Tämä olisi läpinäkyvää budjetissa ja kohdentuisi suoraan.

Tuloverot hyväksyn, jopa niiden progression. Progressiosta kaikki eivät pidä, mutta minusta se sopii Adam Smith -henkiseen kohtuullisuuden ajatukseen, kun pidetään mielessä myös marginaaliveron, verokiilan ja veroasteen  kohtuullisuus ja koko systeemin kannustavuus. En ole varma, miksi pitäisi olla erikseen pääoma- ja ansiotuloveroja. Voisiko löytää mallin, jossa tulot verotettaisiin aina yksilöiltä, ei yrityksiltä? Yritysten verotuksesta syntyy paljon verosuunnitelun lieveilmiöitä ja ihmisten on paljon vaikeampi muuttaa maiden välillä. Perintöveron monet lakkauttaisivat, koska pitävät sitä epäoikeudenmukaisena. Konsepti ei minusta ole väärin, vero kohdistuu oikeastaan yksilön saamaa lahjaan, eikä hänen oman tekemisensä tuloksiin (mahdollisuuksien tasa-arvo). Miksi minä olisi jotenkin oikeutettu saamaan ilmaiseksi vaikkapa veljeni omaisuutta? Ja jos taas olen osallistunut omaisuuden tekemiseen, niin se huomioitakoon veroa laskettaessa (tässä yhteys luovutusvoittoverotukseen (VATTin artikkeli).

Viimeisenä pointtia haittaverot. Ne voin hyväksyä harvoina poikkeuksina kulutukselle, joka on hyvin haitallista esim. ekosysteemille. Muovivero tai ilmastopäästöjen haittaverotus voisi olla järkevää. Samaa mallia voisi soveltaa hyödykkeille, joilla on kalliita yhteiskunnallisia oheisvaikutuksia, tyyliin kovat huumeet. Haittaverojen kanssa pitää tietysti tasapainoilla sopivan tason kanssa, ettei tuotteelle synny pimeitä markkinoita.

 

Taustaksi lukemista ja pohdittavaa:

Adam Smithin verotuksen periatteet. Edelleen validia kamaa.

Perintöverokeskusteluun: Sixten Korkmanin kolumni.

Wahlroos: Kiinteistöveroa ja kulutusveroja korkeammiksi.

Verokertymä: mistä Suomen verotulot koostuvat? Veronmaksat, tilasto

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *