Metan kipuilu virtuaalitodellisuuden kanssa tuo mieleen Nokia N-Gagen. Ensimmäisenä rahaa panostanut ei aina ole voittaja. Uusi tekniikka ei vielä myöskään riitä, vaan tarvitaan ymmärrystä sisällöistä.
Mikä meni N-Gagessa pieleen?
Kuka muistaa 2000-luvun alkuvuosilta Nokian N-Gagen, pelipuhelimen jonka piti mullistaa mobiilipelaaminen? Itse olin silloin nuorena Nokian teknologiamarkkinoinnissa ja tein töitä myös N-Gagelle, istuin silloisen pelituottajatiimin kanssa samassa avokonttorissa Keilaniemessä. Nuo ajat ovat palanneet mieleeni seurataessani Metan virtuaalitodellisuuskehitystä.
N-Gage oli puhelin, josta Nokia rakensi pelialustaa kehittäjille. Samalla ajatuksella kuin konsoleilla tehdään. Rahaa poltettiin paljon: pelkästään ensimmäisen laitteen globaalimarkkinointikampanja oli suurin Nokian koskaan tekemä. Muistelen, että budjetti oli 400 miljoonan tietämillä. Se näkyi Hangosta Aucklandiin! Myös pelituotantoa tehtiin merkittävästi: Nokian tiimi tuotti paljon pelejä ja Nokia houkutteli mukaan myös muita pelitaloja.
Nokia valmisti puhelimen, jota halusi myydä pelaajille hyvällä katteella. Ongelma vain oli, että N-Gage oli enemmän viihde- kuin rautabisnestä, ei komponenttilogistiikkaa ja operaattoriryhmien kanssa myyntikanavien hallintaa. Pelilaitteen pitää olla myös riittävän halpa, mutta tehokas, jolloin sen kate ei ole kummoinen. Raha tehdään myymällä pelejä, siis tarinoita ja kokemuksia. Platformin pitää myös elää riittävän pitkään muuttumattomana, jotta laitetta ei tarvitse vaihtaa jatkuvasti, eikä pelintekijöiden tarvitse tehdä omia softiaan koko ajan uusiksi.
Homma ei Nokialla lentänyt. Laite oli liian kallis ja pelaamiseen liian huono sen aikaisella tekniikalla tehtynä (mm. pienet ja matalaresoluutioiset näytöt). Puhelin rikkoi myös vanhaa konventiota puhelimeen puhumisesta: sitä pidettiin sivuttain korvalla. Tästä “sidetalkingista” tuli ehkä tunnetuin meemi. Googlatkaa, niitä riittää. Tehtiin siis puhelin joka ei ollut oikein puhelin, mutta ei pelikonekaan.
Pelit piti ostaa muistikorteilla, mikä ei ollut kovin spontaania ostamista ja logistiikka kallista. Nettipelaaminen sen aikaisilla verkoilla oli myös vielä kökköä. Pelit eivät vain olleet niin cooleja, että laite ja pelit olisivat tuntuneet koukuttavalta diililtä.
Lisäys, 2.12.2023: Teemu laittoi viestiä (alla kommenteissa) Vapriikissa esillä olevast N-Gage-näyttelystä, “Fantastinen floppi”.
Meta ja virtuaalitodellisuus sekä metaverse
Mark Zuckerberg selvästi innoistui VR:stä. Hän osti Oculuksen lasit, investoi valtavasti softapuolelle ja muutti jopa koko firman nimen Metaksi suuren “metaverse”-visionsa mukaisesti. Hän taisi oikeasti saaa herätyksen uuden teknologian mahdollisuuksista.
Zuckberg linjasi VR:n lähimurtoa työkontekstin kautta, Meta ei ole yrittänyt tuoda vahvasti kuluttajasovelluksia. Eli ajatus oli, että MS:n ja muiden business-kumppaneiden kanssa luodaan cool ja houkutteleva työn tekemisen virtuaalimaailma. “Metaverse” viittaa käsittääkseni siihen, että luodaan alusta, jolla voi luoda muita maailmoja ja kohtaamisia. Toki voi olla, että halusivat vain uuden iskevän tuotenimen, koska “virtuaalitodellisuus” on ollut liian kauan lupauksena ihmisten mielissä.
Teknisesti Metan Oculukset yhdistettynä Workrooms-softaan toimivat hämmästyttävän hyvin, puhutaan kuitenkin käytettynä vain 300 euron laitteesta! En tosin keksi paketille kuitenkaan käyttöä, jolla voisi perustella, miksi se pitäisi kaikille työntekijöille firmassa ostaa. Laseja ei voi pitää päässä kovin kauaa: ne eivät vain vielä ole riittävän mukavat ja huomaamattomat. Myös matala resoluutio ja verkon viiveet häiritsevät. Muita ihmisä ei voi kohdata luonnollisesti, koska heidät näytetään yksinkertaisina avatareina. Eli vähän kuin N-Gage: hieno idea, mutta ei oikein mikään osa-alue ole vielä riittävän hyvä.
Meta on lehtitietojen mukaan laittanut VR-projekteihin ainakin 40 miljardia dollaria. Se tuntuu jo Zuckerbergillakin, koska mitään uskottavaa tulosvaikutusta ei ole nähtävissä. Pörssiyhtiössä se tarkoittaa painetta muutokselle – yleensä painetta palata vanhaan lypsylehmään. Uusimmat Pro-lasit parantavat käyttökokemusta, mutta myös hinta on moninkertainen. Liiketoimintamalli ei vain toimi.
Ihminen ei innostu vain uudesta laitteesta
Itse N-Gagea tiiviisti seuranneena olen edelleen sitä mieltä, että homma feilasi kolmesta syystä: 1) Nokia oli pörssiyhtiö, joka oli sielultaan hardistalo 2) Nokia ei ymmärtänyt viihdebisnestä ja sisältöjen tuotantoa 3) N-Gage oli teknisesti liian aikaisessa. Nokian tapauksessa lopulta paine tuloksen tekemiselle tarkoitti palaamiasta tuttujen lypsylehmien pariin, hardikseen. N-Gage hiipui ja lopulta lopetettiin.
Meta on yrityksenä olennaisesti Facebook ja Instagram, jotka elävät mainoksilla. Siis urkkimalla käyttäjistä tietoja ja myymällä heitä mainonnan kohteiksi. VR:ssä Meta kuitenkin hylkäsi tämän: työkontekstissa olisikin mahdotonta. Metan työsovellusten käyttö olisi ollut jossain vaiheessa maksullista, kai vähän MS Officen tyyliin. Silloin sille tulisi vaihtoehtoiskustannus ja arvo yrityksille, Metan lasit pitää perustella myös CFO:lle. Casea ei voi myydä toimareille ja IT-johtajille tehokkuusloikkana, pelkkä tekninen hype ei lopulta riitä. Laite ei vastaa lupausta. Kuvaavaa on, että edes mainossivuilta ei löydy videoita/kuvia, joissa Oculukset olisivat oikeasti ihmisillä päässä.
Metan VR oli myös todella korporaation näköinen: hajuton, mauton ja tylsä. Jopa heidän omat key notensa ovat aika ponnettomia, ikään kuin aito innostus puuttuisi (Zuckerbergin keynote). On tehty oppikirjan mukaan asioita, mutta ei ole ollut intohimoa mukana, on lähdetty varmistelemaan. Metan sisältä on kuulunut ääniä, että edes omat työntekijät eivät vietä aikaa firman maailmojen parissa. Nyt näyttää, että Meta on palaamassa juurilleen, lypsylehmiensä pariin. Viimeisimmät huhut kertovat, että Instagramiin olisi tulossa uutena featurena Twitterin kopio. Se olisikin luonnollisempi kehitys: bisnesmallikin jatkaa Metalle tuttua kaavaa.
VR on uusi media joka hakee muotoaan
Väittäisin, että Meta ei tajunnut mitään VR:stä uutena mediana. Se ei ole excelissä laskettava tuottavuustyökalu firmoilla, vaan aidosti uusi media. Eikä se taivu samoihin UX-paradigmoihin ja kerronnan tapoihin kuin elokuva, 2D-näytöille tehdyt pelit tai 360-video. Metan Oculuksia käytetään perinteisen 2D-valikon kautta, se on vain laitettu 3D-tilaan ihmisen eteen tilassa.
Kun elokuvakamera keksittiin, silläkin kuvattiin ensin staattiselta telineeltä teatteria. Mutta elokuva kehittyi lopulta omaksi mediakseen, jolle syntyivät ovat konventiot ja sisällöntuotantoprosessi, ja myös bisnesmallit. Syntyi jotain uutta, joka ei ollut pelkästään tekniikan kehitystä. Aivan kuten pelaamisen ja pelien suosion räjähdys: se edellytti sekä hardiksen että mobiilipelien kehitystä eteenpäin. VR:n pitää kehittyä ensin kerronnallisena mediana ja vasta sitten siitä voi syntyä kohtaamistapaikka, metaverse.
Kehitys kehittyy ja VR tulee vielä
Mutta oliko N-Gage huono asia kehitykselle ja meille kuluttajille? Ei todellakaan!! Nokia investoi uuteen asiaan ja samalla tuli kouluttaneeksi joukon tämän uuden alan osaajia: pelituottajia, suunnittelijoita jne. N-Gagessa piili Suomen tulevan pelisektorin siemen: moni N-Gagessa mukana ollut onkin näkynyt verotilastoissa uusien pelialan firmojen kautta.
Minusta tuntuu, että Metan VR-projektien kanssa käy vähän samoin. Olivat liikkeellä liian aikaiseen hardisteknologian kehityksen kannalta, mutta tulivat samalla tekneeksi ison kehitysbuustin VR:lle. Eivät kokemus ja osaaminen mihinkään häviä, ihmiset perustavat uutta ja kehittelevät asiaa eteenpäin. Olen itse mukana pienesti virtuaalitodellisuuden kehittämisessä Donkey Hotel Oy:n kautta. Siinä elokuva-alan konkarit tekevät kerronnallista sisältöä VR:ään, mutta mille tahansa laitteelle, fokus on nimenomaan kerronnallisissa sisälöissä uudessa mediassa. Tuotimme juuri Tom of Finlandin taiteesta virtuaalisen kokemuksen osaksi Kiasman näyttelyä.
Kiitän siis Zuckerbergia kymmenistä miljardeistaan. Uskallan (taas 😁) ennustaa, että 10 vuoden päästä VR on iso juttu kuluttajilla, mutta se edellyttää uutta kierrosta kehitystä ja kokeilua. Pitää löytää VR:n olemus ja viehätys ihmisille. Holokansi ovat taas vähän lähempänä!
Teemu
N-Gagesta puheenolleen, mielenkiintoinen näyttely parhaillaan esillä:
https://www.vapriikki.fi/nayttelyt/fantastinen-floppi/
Janne Isosävi
Erittäin mielenkiintoinen bongaus tuo näyttely! Hyvin nimetty, “fantastinen floppi”, sitä se tosiaan oli.