Entisten neuvostotasavaltojen sopimukset ja järjestöt

Neuvostoliiton entisistä osista muodostuneet valtiot ovat mukana organisaatioissa ja sopimuksissa, joissa ei ole EU-maita. Käydäänpä läpi näitä sopimuksia!

Valtiot NL:n jälkeen

NL:n hajottua siihen kuuluneet “tasavallat” itsenäistyivät. Baltian maat lähtivät heti hakeutumaan länteen, rakensivat oikeusvaltion rakenteet, demokraattisen hallinnon ja liittyivät mahdollisimman pian EU:hun, Natoon sekä euroon. Niiden talous onkin lähtenyt ihan eri uralle kuin muiden entisten NL-tasavaltojen.

Huomiona tässä yhteydessä, että Mongolia ei koskaan ollut NL:n virallinen osa, vaikka täysin NL:n satelliitti olikin. Alla lista NL:stä itsenäistyneistä maista ja niiden tämän hetkisestä ostovoimakorjatusta BKT:stä.

Valtiot-2021-ex-NL

Sopimukset yhdessä kuvassa

Wikipediassa on seuraava kuva, johon on hahmoteltu eri sopimukset/järjestöt, joita ex-NL:stä syntyneet valtiot ovat rakentaneet. Baltian maat eivät ole mukana näissä ja Ukrainakin on melkein kaikista eronnut tai ei enää osallistu aktiivisesti. Myös Georgia on enää mukana vain GUAMissa. Turkmenistan ei ole virallisesti ratifioinut mitään näistä, mutta osallistuu kyllä tarkkailijana tai vastaavaan useampaankin.

Sopimukset_ex-NL-wikipedia

Eurooppaan (siis normaalit demokratiat) monien näiden maiden ainoa yhteys on Euroopan Neuvosto (engl. European Council). Siihen eivät kuulu tosin kuulu Valko-Venäjä, Kazakstan eikä Vatikaani. Vatikaani itse asiassa onkin ainoita absoluuttisia autokratioita, jolla ei ole peruslakia. Se on suora renessanssiajan kuningaskunnan jatkaja (ainoa puhdas teokratia maailmassa?). Alla olevasta Wikipedian kaaviosta näkee laajemman kuvan.

Kuvasta näkee, miten vahvasti Baltian maat ovat integroituneet Eurooppaan verrattuna muihin ex-NL-maihin. Baltian mailla on ollut jo ennen NL:n kaatumista oma järjestö, Baltian yleiskokous, joka vastaa Pohjoismaiden neuvostoa. Ne ehtivät myös perustaa oman vapaakauppa-alueen (BAFTA), ennen kuin liittyivät EU:hun.

Yllä oleva kuva myös kertoo karulla tavalla, miten erillään Venäjä on nykyään muista maista. Venäjä ja monet entiset NL-maat kuuluvat myös Kiina-vetoiseen Shanghain yhteistyöjärjestöön, mutta en mene siihen tässä tarkemmin (olisi oman postauksensa arvoinen).

CIS (suom. IVY)

Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY) eli Commonwealth of Independent States (CIS) perustettiin jo ennen NL:n kaatumista Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän neuvostotasavaltojen johtajien sopimuksella. NL piti sitä vallankaappauksena, mutta siihen halusivat muutkin mukaan, viimeisenä Kazakstan, joka ehti myös mukaan ennen NL:n virallista hajoamista. Venäjällä oli tietysti iso rooli alusta asti ja IVY oli osa NL:n hajoamispeliä, jota neuvostotasavaltojen nimimiehet (Jeltsin etunenässä) ja Gorbatshovin johtama NL:n hallinto kävivät.

Ukraina oli perustajajäsen, mutta ei ikinä ratifioinut liittymistä, jolloin ei ole koskaan virallisesti ollut jäsen. Ukraina myös erosi Krimin valtauksen seurauksena lopullisesti kaikesta toiminnasta järjestön kanssa. Turkmenistan ei myöskään ole koskaan ratifioinut liittymistään, vaikka oli perustajajäsen.

Lopulta IVYstä tuli jonkinlainen välivaiheen yhteistyöelin taloudellisten suhteiden ja mm. raja-asioiden järjesteltyyn. Nykyään Venäjä on IVYSssä voimakkain ja kai tämäkin järjestö on yksi työkalu, jolla se sitoo naapurit tiukemmin itseensä. On myös sanottu, että se auttaa Venäjän maarajojensa hallinnassa, koska pitkien ulkorajojen valvonta ei omin resurssein onnistuisi, isoa osaa ei ollut NL:n purkautuessa edes merkitty maastoon. Kun monet IVY-maista ovat vahvasti autoritaarisia tai diktatuureja, niiden kanssa Kremlin on helppo pelata.

IVYn ei nykyään näy julkisuudessa juurikaan, koska Venäjä häärää niin vahvasti itsekseen kaikessa. Mutta IVYn piiristä on syntynyt monia sopimuksia ja organisaatioita: CISFTA, CSTO ja viimeiseksi Eurasian Economic Union.

IVY-lähtöinen on myös Euraasian Kehityspankki (EDB), joka tarjoaa rahoitusta jäsenmailleen (ikään kuin kopio vastaavista muista, mm. Euroopan Neuvoston kehityspankki). Siihen kuuluvat Armenia, Valko-Venäjä, Venäjä, Kirgisia, Tadjikistan ja Kazakstan. Moldova on myös hyväksynyt liittymisen 2019 ja Unkari saattaa liittyä mukaan lähivuosina (ilmeisesti yksi Erdoganin pelinappula EU:n ja Venäjän välillä).

Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto

Venäjän ja Valko-Venäjän kesken sovittiin 1999, että valtion muodostavat tulevaisuudessa valtioliiton, jolla olisi yhteinen hallinto, raha jne. Käytännössä homma ei ole edennyt täyteen mittaansa, koska eri osa-alueita ei ole kehitetty tai laitettu voimaan. Esim. Valko-Venäjän valuutta on edelleen oma rupla, joka on välillä ollut kiinnitettynä dollariin ja viime vuosina kellunut. Lukanshenko ei ole ollut halukas liikaan yhdistämään maita, jotta hänellä säilyy ote vallasta.

Venäjä käyttää valtioliittoa Valko-Venäjän hallinnassa. Taloudellisesti sekä energian suhteen maa onkin Kremlin komennossa. Käytännössä koko NL:n jälkeisen ajan Valko-Venäjää on hallinnyt itsevaltaisesti Lukashenko. Hän on pyrkinyt pitämään oman valtansa tasapainoilemalla Venäjän ja lännen välillä, joskus paremmin ja joskus heikommin. Tällä hetkellä hän on onnistunut sulkemaan itsensä lännestä, joten yleisesti ajatellaan Valko-Venäjän olevan Venäjän talutusnuorassa.

Itse olen kohdannut valtioliiton konkreettisesti pari vuotta sitten Pietarin lentokentällä: passintarkastukseen tullaan valtioliiton kylttien alla.

CIS Free Trade Area (CISFTA)

IVY-maista kaikki muut paitsi Azerbaizan ovat mukana vapaakauppa-alueessa CISFTA:ssa. En jaksanut perehtyä tarkemmin sopimuksiin, joita alueella maiden kesken kaupassa noudatetaan, mutta käsittääkseni kyse on selkeästi löyhemmästä säädännöstä kuin vaikkapa EFTAsta. WTO:n jäseniä entisistä neuvostotasavalloista ovat muut paitsi Valko-Venäjä, Uzbekistan ja Turkmenistan.

Myös Ukraina kuuluu alueeseen, mutta välit Venäjän kanssa ovat ymmärrettävistä syistä nykyään poikki. Ukraina on myös keskustellut EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen tekemisestä. Ukraina, Moldova, Georgia ja EU ovat rakentamassa Deep and Comprehensive Free Trade Area (DCFTA) -pakettia, jolla näiden maiden kesken sovittaisiin vapaasta kaupasta EU:n kanssa.

Eurasian Economic Union (EAEU)

EAEU on talousalue, jonka juuret ovat jo vuodessa 1996, jolloin IVY-maat solmivat ensimmäiset kauppasopimukset EEC:n kanssa.

Organisaatio perustettiin vuonna 2000 nimellä Euraasian Talousyhteisö (EAEC or EurAsEC) ja muuttui Euraasian Talousunioniksi 2015. Alunperin mukana olivat Valko-Venäjä, Kazakstan ja Venäjä. Uzbekistan oli jäsen vuoteen 2008 asti, mutta vetäytyi organisaatiosta. 2015 siihen liittyivät myös Armenia ja Kirgisia. Tadjikistan voi olla liittymässä mukaan, sen talous on joka tapauksessa vahvasti Venäjään sidoksissa (mm. paljon kansalaisia käy Venäjällä töissä).

EAEU sisältää osasopimuksista, joista kai tärkeimmät ovat tulliliitto Eurasian Customs Union (EACU) ja yhteismarkkina Eurasian Economic Space (Single Economic Space). Viimeisimmän pitäisi tuoda vapaa liikkuvuus ihmisille, tavaroille, palveluille ja päämille alueen sisällä. Yhteismarkkina perustettiin 2011 ja tulliliitto jo 2007. En kaivellut tarkemmin, miten käytännön tasolla sopimukset toteutuvat maiden välillä.

2009 maat perustivat kriisirahaston, johon Venäjä ja Kazakstan ovat laittaneet muutaman miljardin. Vaikea sanoa, mikä sen merkitys oikeasti on.

Näyttää siltä, että EAEU on ikään kuin jonkinlainen fantasia Euroopan Union vastapainoksi. Mutta mukana olevat maat ovat taloudeltaan heikkoja ja yhteiskuntajärjestelmiltään autoritaarisia. Vaikea nähdä sen tulevaisuudessakaan muodostavan houkuttelevaa ja kasvavaa talousaluetta. Eikä sitä Venäjäkään tunnu pitävän puheissaan esillä. Moni ei varmasti ole EAEU:sta edes kuullut.

CSTO

IVY-maista muodostettu Collective Security Treaty Organization (CSTO) on Venäjä-vetoinen sotilasliitto, eräänlainen uus-varsovanliitto. Resursseiltaan Venäjä onkin ylivoimainen muihin nähden. Alunperin sen muodostettiin IVYn osana, mutta siitä tuli oma organisaatio 2005 jälkeen. Afganistan ja Serbia tulivat tarkkailijajäseniksi 2013.

Uzbekistan oli mukana 1994-1999 ja toisen kerran 2006-2012. Georgia ja Azerbaijan erosivat 1999.

Organisaatio on kasvanut ja kehittynyt viimeisen 10-15 vuoden aikana isommaksi, ainakin paperilla. 2010 perustettiin jonkinlainen rauhanturvaelin, jonka kautta voitaisiin osallistua kansainvälisiin operaatioihin (toiveena ilmeisesti myös YK:n operaatiot). 2012 CSTO aloitti yhteistyön Shangain yhteistyöjärjestön kanssa.

Itse en ollut CSTOta noteerannut ollenkaan, kovin hiljaa tästä ovat jäsenet olleet. Asia pullahti pintaan tällä viikolla, kun Kazakstanissa alkoivat isot hallituksen vastaiset mellakat. Presidentti pyysi CSTO:lta apua mellakoiden taltuttamiseen. Venäjä ja Armenia lupasivat apua, tarkoittaa tietysti käytännössä Venäjän joukkoja. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko tästä CSTO:n ensimmäinen näkyvä operaatio (Praha 2.0?). Käytetäänkö “CSTO:n rauhanturvaajia” tukahduttamaan hallintoa vastustavat mellakat (mikä varmasti on Kremlin intressissä).

GUAM

Organization for Democracy and Economic Development (GUAM) on neljän maan Georgian, Ukraina, Azerbaijanin ja Moldovan muodostava oma organisaatio, joka on perustettu 1997. Uzbekistan oli mukana 1999-2005.

Viime vuosina organisaatio on vahvemmin alkanut toimia Venäjän autoritaarista kehitystä vastaan, eikä esim. enää ilmeisesti juuri osallistu IVYn toimintaan. 2003 lähtien GUAM on ollut myös YK:n yleiskokouksen tarkkailija.

Georgian sotien ja Krimin valtauksen jälkeen GUAM on suuntautunut aktiivisesti länteen. 2007 GUAM perusti myös jonkinlaisen rauhanturvaorganisaation ja yhteisen sotilaselimen. 2017 ne muodostivat oman vapaakauppa-alueen.

Tunnustamattomat “valtiot”

Entisten neuvostotasavaltojen alueella on alueita, joita ei ole kansainvälisesti tunnustettu valtioiksi. Näissä Venäjä on ollut pelurina taustalla tavalla tai toisella. Transnistria on Venäjän tukema alue Moldovassa, Etelä-Ossetia ja Abhasia Georgiassa ja Artsakhi Azerbaijanissa.

“Community for Democracy and Rights of Nations”, joka tunnetaan myös IVY kakkosena (CIS-2) on näiden Venäjän tukemien alueiden muodostama järjestö. Sitä ei ole tunnustanut kuin Venäjä, Syyria, Nauru, Venezuela ja Nigaragua. Järjestön rahoitusta en tarkemmin penkonut, mutta varmasti ainakin Venäjä sitä tukee. Koko kuvio vaikuttaa Venäjän vaikuttamiselta ja propagandalta.

Venäjä on erityisesti Georgiaa kiristänyt ja kiusannut monella tavalla, myös käyttämällä sotilaallista voimaa. Venäjä miehittää Georgiasta em. alueita tälläkin hetkellä. Myös Krimin valtaus ja sota Ukrainan itäosassa on osa tällaista Venäjän geopoliittista peliä.

Lue lisää

Ukrainan vapaakauppasopimukset (2019, Ukrainan ulkoministeriön sivu)

Free trade areas in Europe (myös karttakuvat, Wikipedia)

GUAMin verkkosivut

Leave a Reply

Your email address will not be published.