Ruotsi on tuttu naapuri, mutta tasavalta se ei ole. Miten valtio, vaalit ja hallinto on järjestetty? Miksi ihmeessä kuningassuku tulee Ranskasta?
Ruotsi ja perustuslaki
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka ylin päättävä elin on yksikamarinen parlamentti, valtiopäivät (ruotsiksi riksdagen). Valtionpäämies on monarkki (tällä hetkellä kuningas Carl XVI Gustaf), jolla ei kuitenkaan lain mukaan ole valtaa. Ruotsi liittyi EU:n jäseneksi 1995, samaan aikaan Suomen ja Itävallan kanssa. Eurossa maa ei ole, koska kansanäänestyksessä 2003 sitä vastusti 56% äänestäneistä.
Ruotsissa perustuslaki koostuu neljästä laista: hallitusmuoto (regeringsformen), vallanperimysjärjestys (successionsordningen), painovapausasetus (tryckfrihetsförordningen) ja sananvapausperustuslaki (yttrandefrihetsgrundlagen). Valtiopäiväjärjestys (riksdagsordningen) lasketaan myös tavallista lakia tärkeämmäksi. Kuvan löysin netistä, lähde jäi epäselväksi.
Nykyinen perustuslaillinen malli syntyi Ruotsiin pitkän ajan kuluessa 1600-luvulta lähtien. Välillä oli absoluuttisen monarkian kausia ja välillä säädyillä oli enemmän valtaa suhteessa monarkkiin. Suuren pohjan sodan häviön jälkeen, Ruotsissa kuninkaan valta alkoi heiketä ja perustuslaillisuus tuli pikku hiljaa lakeihin. 1866 lähtien Ruotsissa oli kaksikamarinen parlamentti, vähän USA:n tyyliin. Kansanäänestyksessä 1970 päätettiin siirtyä yksikamariseen parlamenttiin ja nykyinen hallintomalli on vuodelta 1975. Silloin siirryttiin parlamentarismiin ja kuninkaasta tuli seremoniallinen valtionpäämies.
Parlamentti
Valtiopäivillä on nykyään 349 edustajaa, joista 310 valitaan 29 vaalipiiristä ja loput paikat jaetaan tasauspaikkoina maantieteellisesti tietyn kaavan mukaan. Vaalipiirien paikat on painotettu väkiluvun mukaan. Pelkästään Tukholman alue (kaksi vaalipiiriä) saavat 71 edustajaa. Valtiopäivät kokoontuvat Tukholman keskustassa Valtiopäivätalossa.
Parlamentti valitsee puheenjohtajan/puhemiehen, joka nimittää hallitustunnustelijan ja aikanaan ehdottaa pääministeriä valtiopäiville. Valtiopäivät voi hylätä pääministerin valinnan.Valtiopäiville valitaan myös kolme apulais-/varapuheenjohtajaa, jotka perinteisesti jaetaan suoraan puolueiden kokojärjestyksen mukaan. Valtion arvoasteikossa parlamentin puhemies ohittaa pääministerin. Järjestyksessä monarkki on korkeimmalla, mutta vain seremoniallisesti.
Ruotsissa hallitus on pääministerin kokoama ja se on usein ollut myös vähemmistöhallitus. Ruotsissa erikoista on, että sosiaalidemokraatit ovat olleet isoin puolue vuosikymmeniä ja ovat olleet käytännössä aina hallituksessa. Politiikka on ollut kahden blokin välistä kauppaa: sosiaalidemoraattivetoisen vasemmiston ja maltillisten (moderater) johtaman oikeiston. Viime aikoina ruotsidemokraattien nousu on sotkenut vanhaa balanssia ja sen seurauksena juuri tälle hetkellä on Ruotsissa menossa vaikeat hallitusneuvottelut. Demarit ja moderaatit eroavat perinteisesti ainakin yhdessä asiassa: iso valtio vs. pieni valtio ja sitä kautta mm. veropolitiikassa.
Aluehallinto
Ruotsi jakautuu 21 lääniin, joita johtaa lääninhallitus. Muissa lääneissä paitsi Gotlannissa toimii kansalaisten äänestämät maakäräjät (landsting). Läänit jakautuvat yhteensä 290 kuntaan.
Maakäräjät ja läänit hoitavat suomalaisittain hahmotettuna karkeasti sote-asioita ja niillä on myös verotusoikeus. Ne saavat jonkin verran myös tukia, mutta kai pääasiassa rahoitus tulee veroista ja potilasmaksuista jne. Tätä mallia Suomen uusi maakuntakonsepti mukailee, mutta Suomessa ei maakunnilla ole verotusoikeutta sekä kuntia on väkilukuun nähden paljon enemmän.
Ruotsin kunnissa päätetään pienemmistä asioista, käsittääkseni vähän Ranskan kuntien tyyliin. Kunnissa päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kun katsoo kuntien vaakunoita, niin ne ovat kovin tutun näköisiä, monet niistä voisivat ihan hyvin olla suomalaisten kuntien vaakunoita 🙂
Vaalit
Ruotsissa kaikki paitsi EU-vaalit ovat aina samana päivänä neljän vuoden välein.Vaalijärjestelmä on sekoitus listavaalia ja henkilövaalia, lisäksi parlamenttiin on 4% äänikynnys. Äänestämään pääsevät 18 vuotta täyttäneet kansalaiset, jotka ovat joskus asuneet Ruotsissa.
Ruotsissa vaalisalaisuus ei ole niin tiukka kuin demokratioissa tyypillisesi on, vaan äänestyspaikalla valitaan kaikkien nähtävissä olevasta hyllystä puolueiden äänestyslaput kolmeen vaaliin (valtiopäivät, maakäräjät ja kuntavaali). Tämä saa paljon kritiikkiä ulkopuolisilta vaalivalvojilta, viimeksi juuri tänä vuonna.
Vaalijärjestelmä on Ruotsissa Suomea enemmän puolueisiin tukeutuva, koska käytössä on pääosiltaan listavaali. Äänten laskeminen on myös monimutkaisempaa ja hitaampaa kuin Suomessa, koska mm. ennakkoäänen voi perua äänestämällä vaalipäivänä uudestaan. Kirjoitan vaalijärjestelmästä ja puolueista erikseen, joten ei niistä nyt tässä enempää.
Tuomiovalta
Ruotsissa on aika samanlainen oikeuslaitos kuin Suomessakin. Oikeuslaitoksessa on käräjäoikeudet (tingsrätt), hovioikeudet (hovsrätt) ja korkein oikeus (Högsta domstolen). Lisäksi on hallinto-oikeudet ja erikoistuomioistuimia kuten Suomessakin. Pääpiirteissään oikeuslaitos tuntuu suomalaisesta hyvin tutulta rakenteeltaan, tässä yhteinen historia näkyy selvästi.
Korkeimmat oikeuden jäsenet nimittä hallitus, mutta virka on pysyvä. Eläkkeelle pitää jäädä 67-vuotiaana.
Monarkia
Ruotsissa on periytyvä, seremoniallinen valtionpäämies. Lain mukaan hänellä ei ole mitään lainsäädäntö-, toimeenpano- tai tuomiovaltaa. Monarkki voi nykylain mukaan olla myös nainen. Mutta edelleen lain mukaan monarkin pitää olla luterilainen ja kruununperijän puoliso pitää hyväksyttää parlamentilla. En tosin tiedä, voisiko parlamentti oikeasti vaikuttaa halutessaan asiaan.
Jos monarkki tai kukaan kruununperijöistä ei ole maassa, tai kaikki ovat kuolleet, valtiopäivien puhemies toimii lain mukaan varamiehenä. Monarkki toimii nykyään vain moninaisissa seremoniallisissa rooleissa (armeijassa, diplomaattikunnalle jne.) ja tekee PR-vierailuja ulkomailla ja kotimaassa. Hän on eräänlainen valtiollinen seremoniamestari ja hymypoika, jonka jälkeläiset toimivat samoissa hommissa. Valtio maksaa ison osan kuluista, vaikka kuningasperheellä on mittava sijoitusvarallisuus itselläänkin.
Nykyisen kuningassuvun historia juontuu Napoleonin sotiin ja sitä kautta Ruotsin häviöön Venäjälle 1809, jolloin kuningas joutui luopumaan kruunusta ja tilalle laitettiin lapseton vanha aatelinen Carl XIII. Säädyt päättivät kuitenkin hakea Ranskalle kelpaavan kuninkaan ja Napoleon lähetti marsalkkansa Jean Bernadotten Ruotsiin. Vanha kuningas adoptoi hänet ja Bernadotte otti kuningasnimen Karl XIV Johan. Napoleonin sotien laineet asettelivat Eurooppaa uuteen asentoon ja sen seurauksena myös Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta (ja alkoi pitkä tie itsenäisyyteen). Samassa kuviossa Ruotsi menetti paljon entistä asemaansa ja sai uuden kuninkaan Ranskasta.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt ruotsalaisten viehtymystä kuningashuoneeseen (sama pätee tietysti muihinkin perustuslaillisiin monarkioihin). Ruotsi esittää maailman demokraattisinta ja tasa-arvoisinta maata, mutta silti heillä on epätasa-arvon ja vanhan feodaaliajan arkki-ilmentymä, monarkki, valtion päämiehenä!
Siirtomaahistoria
Ruotsi ehti suuruuden vuosinaan osallistua siirtomaakuvioihin 16oo-luvulta aina vuoteen 1878 asti. Ruotsilla oli mm. pala nykyistä Ghanaa, murusia Karibian meren saarista ja jopa “Uusi Ruotsi” Delaware-joen suistossa 30-vuotisen sodan aikoihin. Ruotsi oli mukana myös siirtomaidensa kautta myös orjakaupassa.
Suomalaisiakin oli mukana valloittamassa uutta mannerta Ruotsin lipun alla. Sen jälkiä löytyy edelleen Pennsylvaniasta, mm. tämä yhdistys.
Pisimpään Ruotsi piti hallussaan Saint Barthélemy saarta, yli 90 vuotta, kunnes enemmän tai vähemmän joutui myymään sen Ranskalle. Kaukomaiden ylläpito oli kallista hommaa, kun kuitenkaan ko. saaresta ei kovin paljoa tuloja irti saatu. Pääkaupungin nimi on kuitenkin edelleen Gustavia, joka on nimetty Gustaf III:n mukaan.
Linkkejä:
Eduskunnan kirjasto: Ruotsin laeista ja valtiomuodosta
Information Sverige: The Democratic System of Sweden