Venäjä on soluttanut illegaaleja vakoilijoita länteen NL:n alkuajoista lähtien. Toiminta on muuttunut tekniikan kehittessä, mutta ilmeisesti se ei ole loppumassa tulevaisuudessakaan, vaikka uudet vakoilu- ja vaikuttamistavat yleistyvät.
Russians Amoung Us on Gordon Coreran kirjoittama kirja Venäjän salaisesta vakoilusta, erityisesti illegaalitoiminnasta. Aihetta pertaan vuoden 2010 tapahtuneen ison vakoilijavaihdon taustojen ja henkilöiden kautta. Corera on kirjoittanut myös muita kirjoja tästä aihepiiristä, mm. MI6:sta.
Kirja näyttää kannen perusteella huonolta dekkarilta, mutta sisältö on mielenkiintoista ja kirjoittaja tuntuu olevan perehtynyt NL:n ja lännen välisen vakoilun historiaan hyvin.
Mikä on illegaali?
Illegaali on henkilö, joka toimii toisessa maassa väärällä henkilöllisyydellä ja elää täysin rakennettua elämää jonain toisena. Vakoilua ja tiedustelua tehdään myös diplomaattiroolien suojassa tai toimimalla oman henkilöllisyyden kautta toisen valtion lukuun. NL erikoistui pitkäaikaisiin soluttamisprojekteihin jo ennen toista maailmansotaa ja illegaaliverkostojen luomiseen ja sitä perintöä on jatkanut nyky-Venäjä. Putinkin oli aikoinaan DDR:ssä hoitamassa illegaaleja ja vakoilijoita. Hän on viitannut viime vuosinakin aiheeseen ja voimaviranomaisten kulttuurissa kunnioitetaan tarinoita illegaaleista ja kuuluisia sellaisia muistetaan.
CIA tai MI6 eivät rakentaneet illegaaliverkostoja Neuvostoliittoon. Siihen oli käytännöllisiä syitä: NL oli niin suljettu ja karu paikka, että ulkomaalaisen ujuttaminen sisään systeemiin olisi ollut hyvin vaikeaa. Länteen taas halukkaita lähtijöitä NL:stä ei ollut vaikea löytää ja vapaissa yhteiskunnissa voi “uinua” väärällä henkilöllisyydellä maahanmuuttajana. Pitää vain tehdä todella huolella identiteetin varastaminen, kouluttaa illegaali hyvin ja kirjoittaa sopiva taustatarina. Ujutus USA:han tehtiin usein Kanadan kautta, koska siellä saattoi syventää tarinaa ja elää jopa vuosia ennen siirtymistä luontevasti USA:han.
Millaista illegaalin elämä?
Kirjassa käydään tarkkaan läpi FBI:n Operaatio Ghost -nimellä tehtyä illegaalien paljastamisprojektia, joka johti em. vakoilijoiden vaihtoon 2010 Wienissä. Kirjan “päähenkilöitä” on Murphyn pariskunta, joka rekrytoitiin NL:ssä nuorina opiskelijoina 80-luvulla SVR:n leipiin. Heille varastettiin kanadalaisten kuolleiden lasten identiteetit.
Oikeilta nimiltään he olivat Vladimir and Lydia Guryev. Heidät ujutettiin erikseen ensin Kanadaan, jossa he “tapasivat toisensa”, avioituvat ja elivät vuosikymmenen. Sitten he muuttivat USA:n, päätuivät lopulta New Yorkin lähelle. He rakensivat koko elämänsä uudestaan uusilla nimillään, välillä oli pitkiäkin aikoja, että heillä ei ollut ohjeistusta tai kontaktia Venäjän tiedustelupalveluihin. He kestivät roolissaan jopa NL:n kaatumisen, jolloin ilmeisesti moni illegaali tai muu vakooja katkaisi napanuoransa Venäjään. Kirjasta ei selviä, mikä sai heidät jatkamaan, vaikka NL ja oikeastaan koko heidän monimutkaisen tehtävänsä pohja romahti.
Illegaalin elämä on rankkaa hommaa: pitää rakentaa rooli ja pitäytyä siinä 24/7, ei saa lipsua missään, edes kotona ei voi ottaa rennosti ja unohtaa rooliaan. Koko aikaisempi elämä pitää unohtaa, eikä ole mitään varmuutta siitä, pääseekö koskaan palaamaan tehtävältä. Toimitaan käytännössä yksin ja erillään, edes sukulaisiin ei voi pitää yhteyttä, mukaan ei voi ottaa mitään dokumentteja jne.
Illegaali on myös valtava investointi: kirjassa laskettiin, että vähintään miljoonan dollarin projekti per naama, pelkästään koulutuksen ja ensimmäiseen maahan ujuttamisen osalta. Venäläiset illegaalit ovat joskus toimineet kohdemaissa vuosikymmeniä. Heitä on luultavasti myös kuollut roolissaan ns. luonnollisestikin, ja vain osa on palannut jossain vaiheessa takaisin. Osa on tietysti jäänyt kiinni ja jotkut heistä on vaihdettu toisiin vakoilijoihin kuten Murphyt.
Murphyt olivat erikoinen pari siitäkin syystä, että he olivat oikeasti pari myös ennen vakoilutöitään. Poikkeuksellista oli myös, että he saivat kaksi lasta “roolissa”. Lapset eivät tienneet vanhempiensa oikeita henkilöllisyyksiä tai historiaa. He syntyivät USA:n kansalaisiksi ja olivat täysin amerikkalaisia. Vankienvaihdossa kymmenvuotiaat lapset joutuivat lopulta vanhempiensa mukaan, mikä tietysti on ollut tragedia lapsille, joilla ei ollut Venäjällä mitään, eivät edes kieltä osanneet.
Vakoili muuttuu internet-aikana
Itselleni kirjassa oli mielenkiintoista nykyajan illegaalien ja vakoilun käsittely. Tekniikka on muuttanut illegaalien rooli ja tarvetta. 1) Nykyään voidaan tehdä paljon tiedonhankintaa ja vaikuttamista myös verkon kautta, ilman fyysistä toimintaa maassa. 2) Yhä enemmän voidaan toimia turistipeitteellä, tehdään avustavia projekteja digitoiminnan tukena. 3) Toimitaan omalla nimellä, mutta ujuttaudutaan haluttuihin piireihin vaikuttamaan ja hankkimaan tietoa. Eikä diplomaattipeitteellä toimiminen ole vähentynyt, useat julkiset raportit (kuten Supo meillä) kertovat, että vakoilutoiminta on (osa teollisuusvakoilua) kylmänsodan tasolla Suomessakin. Myös kohdemaiden kansalaisia rekrytoidaan rahalla, kiristämisellä ja ideologisilla koukuilla kuten ennenkin, heidän hoitajansa ovat usein diplomaattipeitteellä toimivia agentteja. Illegaaleja Venäjä käyttää myös tähän tehtävään, ja on aikoinaan käyttänyt myös.
Venäjän erikoisuus ovat olleet oligarkit, jotka ovat olleet, ja ovat, pakolla hallintoon sidoksissa varallisuutensa kautta. Putin on tehokkaasti käyttänyt oligarkkeja hankkimaan vaikutusvaltaa ympäri maailmaa. Tästä on Suomikin saanut osansa, kuten esim. KHL-Harkimo-Kurri-kuvio osoitti.
Operation Ghostissa paljastui illegaalien lisäksi myös em. kolmannen kategorian toimijoita, joista kirjassa kerrotaan Anna Chapmanista. Hän tuli nuorena töihin USA:han ja ujuttautui konservatiivi-aselobby-piireissä yllättävän vaikutusvaltaisten piirien kanssa minglaamaan. Tämän tyyppistä vakoilua on nykyään ilmeisesti paljon Venäjän tekemänä.
Internet on muuttanut myös identiteettien varastamista: on aikaisempaa vaikeampaa vaihtaa toinen henkilö esim. kuolleen tilalle, koska arkistot ja dokumentit eivät ole enää hajallaan paperiarkistoissa. Myös digitaalisen jäljen rakentaminen uskottavasti voi olla vaikeaa. Siksi Chapmanin kaltaiset toimijat ovat nykyään ehkä käytännöllisempia vakoilussa.
Yhteydenpito illegaaleihin
Ennen internetiä illegaalien yhteydenpito oli hankalaa ja hidasta. Piti kirjoittaa salaviestejä näkymättömällä musteella (kyllä, ihan oikeasti, vielä 2000-luvullakin), käyttää hankalia radiolähettimiä, kuunnella tiettyjä kanavia sovittujen viestien varalta, kytätä vaikka värikoodeja jossain kaupanikkunassa jne. Aineisto piti kuvata, varastaa, kopioida ja usein toimittaa piiloihin, joista toiset ne hakivat (ontot kivet jne. piilot).
Nykyään tietysti käytetään digikanavia ja yhteydenpito onnistuu ilman spesifejä laitteita tai koulutuksiakin ihan siviilituotteilla. Vakoojien menetelmät eivät uudistu nopeasti, ne seuraavat vakoojasukupolvien kiertoa: 2000-luvun alun illegaalia ei pysty käymään kouluttamassa internetiin. Nykyvakoojat varmaan uudistuvatkin nopeammin, koska verkon kautta voidan kouluttaakin heitä etänä.
Illegaalien tulevaisuus?
Kirjassa on haastateltu useita lähteitä ja ilmeisesti Venäjä edelleen luo uusia illegaaleja, koska se on jotenkin heidän tiedusteluperinteessään niin kiinteä osa. Ehkä se on jotenkin myös voiman näyttämistä, vaikka illegaalien hyötysuhde ei ehkä enää nykymaailmassa ole kovin hyvä ja identiteetin rakentaminen on entistä vaikeampaa.
Yhä enemmän tullaan käyttämään Chapmanin kaltaisia agentteja (englanniksi ´co-optee´), jotka voi rektytoida ja kouluttaa nopeammin. Toisaalta heidät voi myös hylätä ja uhrata helpommin, jos käry käy. Illegaalit olivat arvokkaita, koska tiesivät paljon systeemistä ja heihin oli investoitu paljon.
Jäin itse miettimään, miten Kiina suhtautuu illegaaleihin. Ainakin kylmänsodan aikaan Kiinalla oli illegaaleja myös NL:ssä. Onko Kiinalla vastaavaa nykypäivänä? En löytänyt tästä oikein mitään lähteitä. Mutta se on ainakin selvää, että omalla nimellä agenttaja on ujutettu vaikka minne yliopistoista lähtien. Näitä tuomioita ja caseja raportoidaan uutisissakin jatkuvasti. Tästä Suomessakin on varoitettu yrityksiä ja akateemista maailmaa.
Lisää aiheesta
CNN:n juttu Murphyjen pariskunnan paljastumisesta
Wikipedian artikkeli 2010 Operation Ghostin henkilöistä
Esimerkki: Kiinalainen vakooja tuomittu Kaliforniassa (USA:n oikeusministeriön julkaisu)