En ole hyvä nukahtaja ja siksi luen aina jotain, joskus tunninkin. Viime syksystä lähtien olen ehtinyt lukea nämä teokset (eivät ole missään järjestyksessä, ja muutama tästä jää varmasti puuttumaan).
Krauss, Lawrence: “A Universe From Nothing. Why There Is Something Rather Than Nothing?”. Hyvin kirjoitettua tieteen popularisointia on aina mukava lukea. Lawrencen kirjan kuuluu siihen joukkoon ja käsittelee modernin kosmologian löydöksiä. Kannattaisi monen suomalaisenkin poliitikon lukea: tietämyksemme maailmankaikkeuden rakenteesta ja synnystä on kehittynyt huimasti viimeisen 15 vuoden aikana. Maailmankaikkeus on valtava. Mutta fysiikkaa sekin tottelee.
Ahtisaari, Iloniemi ja Ruokanen: “Miten tästä eteenpäin?”. Tästä kirjasta on kirjoitettu jo paljon, joten ei kaipaa esittelyjä. Vuoropuhelun muotoon kirjoitettu kirja on vähän vaikeampi luettava, kuin normaali kirja. Kestää monta lukua, että luontevasti hahmottaa, kuka puhuu ja kuka on seuraava puhuja. Mutta kannattaa nähdä se vaiva: paljon nähneet ja monessa mukana olleet miehet pohtivat maailman menoa ja jäsentävät tapahtumia. Heillä ei tunnu enää olevan tarvetta miellyttää muita, vaan ajattelevat itse. Huumeista ja Natosta saa ajatella ilman sen suurempia intohimoja. Tällaisia ihmisiä soisi olevan päättäjissä enemmänkin.
Taisaburo, Nakamura: “The Spirit of the Sword. Iaido, Kendo, and Test Cutting with the Japanese Sword”. Löysin kirjan Amazonista sattumalta, kun etsin bo-tekniikkaopasta. Tämä osoittautui todelliseksi helmeksi! Taisaburo syntyi 1912 Shikokun saarella Kamiyamassa. Hän harjoitteli kendoa ja judoa ennen armeijaa. Ennen toista maailmansotaa hän oli miekkailun ja lähitaistelun opettaja armeijassa ja yleni siinä tehtävässä toisessa maailmasodassa. Hän yleni lopulta hanshin arvoiseksi iaidossa, kendossa, jukendossa ja battojutsussa. Kirjassa hän käy läpi perusteellisesti kaikki osa-alueet ja kertoo paljon myös itse miekasta. Aivan mahdottoman kiehtova kirja, jota lukiessa todella tuntee Taisaburon ymmärryksen ja kokemuksen aiheesta.
Sarasvuo, Jari: “Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä”. Ostin Sarasvuon elämänkerran Akateemisen alennuslaarista 3 eurolla. Kovakantisesta kirjasta se ei ole paha hinta, joten pitihän se ostaa. Sarasvuo käy läpi yrittäjätaivaltaan ja tarina vie mukanaan, tottunut viestijä osaa kirjoittaa.. Olen aina pitänyt Sarasvuosta, koska hänessä on jotain positiivista hulluutta ja epäsuomalaista vimmaa. Toivotaan, että näemme vielä monta projektia häneltä! Kannattaa myös kuunnella Sarasvuon monologeja Ylen Puheelta, ne löytyvät myös podcasteina Areenasta.
Alton, Joseph ja Amy: “Survival Medicine. A guide for when help is NOT on the way”. Tämäkin oli verkkolöytöjä ja herätälataus, kun suunnittelimme Wolfpackin vaelluksia Lappiin. Kirjassa käydään tarkasti läpi kaikenlaisia mahdollisia tilanteita ja lääketieteellisiä ongelmia, mitä ihminen voi kohdata vaikkapa jossain erämaassa. On aina hauska lukea jotain aivan muuta, kuin mitä yleensä lukee – ja kun joku on oikein tosissaan paneutunut aiheeseen kunnolla ihan nippelitasolla 🙂
Wiseman, John “Lofty”: “SAS Survival Handbook”. Tämä kirja menee edellisen kirjan kanssa samaan “hassuja niche-löytöjä”. Kirja käy läpi sotilasotteella selviytymistä erilaisissa ympäristöissä ja mitä kannattaa olla mukana, jotta pärjää. Ehkä perusvaeltajalle vähän liiankin tiukkaa settiä, mutta ihan mielenkiintoista selailtavaa. Kirjasta on myös mobiilisovellus olemassa, jos haluaa ottaa paketin mukaansa 😉
Suino, Nicklaus: “Practice Drills for Japanese Swordmanship”. Nicklaus Suino on amerikkalainen iaido-opettaja ja hänellä 6. dan Muso Jikiden Eishin Ryu -iaidossa. Kirjassa on selkeillä kuvilla ja selityksillä perus-drillejä, yksin tai parin kanssa. Iaidoa olisi kyllä joskus vielä päästävä treenaamaan kunnolla!
Diamond, Jared: “Guns, Germs and Steel”. Minulla on ollut tämä Kindlessa varmaan kaksi vuotta, mutta nyt sen syksyllä viimein luin. Diamond tekee hyviä sukelluksia eri puolilla maapalloa olleisiin kulttuureihin ja sivilisaatioihin – ja vertailee niihen kehityksiä keskenään. Maantieteellä on varmasti ollut iso merkitys siihen, miten eri kulttuurit ovat kehittyneet ja miksi Euraasiasta tulivat ne voittavat imperiumit.
Sélen, Kari: “Suojeluskuntien rahat – Suojeluskuntaomaisuuden mutkikkaat järjestelyt 1944–1958”. Tämä osui käteen taas jonkun kirjakaupan alennuslaarista parilla eurolla. Tästä aiheesta en ole nähnyt aikaisemmin oikeastaan mitään. Suojeluskuntien varallisuus pakotettiin valvontakomission aikana selvitettäväksi ja kommunistit kärkkyivät prosessia. Myös kaikenlaisia puhalluksia on tapahtunut. Kirja on aika pikkutarkkakin selvitys aiheesta, josta löytyy jänniä yksityiskohtia paikallishistorista, Helsingissä on monia rakennuksia ja kiinteistöjä, joiden omistus on ollut aiemmin Suojeluskunnilla tai niitä lähellä olleilla tahoilla.
Huor, Jesper: “Talibaneja odotellessa”. Tämä löytyi kirjamessuilta kolmella eurolla (ostin samalla ao. Iranin historian vitosella). Ruotsalainen toimittaja Huor on kiertänyt Afganistanissa paljon ja on tavannut niin Talebaneja kuin ulkomaisia sotilaitakin. Todella mielenkiintoinen matkakertomus, mutta tämänkin perusteella ei maan tilanne valoisalta näytä. Hirveän vaikea kuvitella, että Afganistanissa sotiminen ja kaaos helpottaisi, niin monta erilaista jännitettä ja pelaajaa on tilannetta hämmentämässä. Vuorilla ovat sotineet ensin Britit, sitten Neuvostoliitto ja nyt viimeksi USA, Britit ja kumppanit. Loppua ei näy.
Zaeef Abdul Salam: “Elämäni Talebanin sisäpiirissä”. Edellinen Huorin kirja vei minut lukemaan tätä. Kirjoittaja on afganistanilainen poliitikko ja ollut taistelemassa jo Neuvostoliittoa vastaan. Hän toimi erilaisissa hallinnon tehtävissä sen jälkeen ja viimeksi ministerinä ja suurlähettiläänä. USA vangitsi miehen ja istuttu pari vuotta Guantanamossakin, mutta mistään häntä ei ole tuomittu. Nyt hän on vetäytyneenä jonnekin maaseudulle ja ilmeisesti toimii taas pappina. Vähän erilainen näkemys Afganistanin tapahtumiin. Kirja jäi joulua ennen kesken, pitää palata tähän vielä!
Axworthy, Michael: “Iranin historia, mielen valtakunta”. En ole aiemmin lukenut kunnollista esitystä Iranin historista ja tämä kirja oli kerrassaan mainio! Axworthy ei käy läpi pelkästään vuosilukuja ja sotia (joita todella riittää joka ilmansuunnalla ja edes takaisin!), vaan peilaa maan historiaa paljon myös kulttuurin kautta. Tarinaa on paljon runoilijoista ja taiteesta. Omar Khaijamista puhutaan paljon, mutta en ole aiemmin viitsinyt hänestä lukea. Ilmeisesti kyseessä on aika merkittävä hahmo Iranin kulttuurissa. Kirjassa olevien valikoitujen runonpätkien perusteella on ollut aikaansa edellä.
Thalken, Jason: “Fight Like a Physicist”. Kindlessä on välillä halpoja täkyjä parilla dollarilla ja tartuin yhteen sellaiseen ennen joulua. Fysiikan tutkija on pohtinut taistelutaitojen fysiikkaa ja mekaniikkaa oikein kunnolla. Kirja on aika kevyttä luettavaa, hän voisi varmasti mennä tässä paljon syvemmällekin. Potkujen ja lyöntien fysiikkaa puretaan osiin ja kyllähän kaikki on kiinni liike-energian tuottamisesta ja sen siirtämisestä mahdollisimman tehokkaasti vastustajaan. Kun liike-energian purkaus lähtee tehokkaasti koko kropasta ja sen aallon saa etenemään ja kasvamaan viimeiseen asti ennen iskukohtaa, niin pienikin mies tuottaa hurjan määrän energiaa. Kuten itsekin tiedän (en tosin vielä osaa): voima ja liike lähtee lantiosta, oli sitten kyseessä lyönti tai potku, ei siitä mihinkään pääse!
Turunen, Pekka (toim.): “Olavi Paukkunen, Päämajan tiedustelija”. Tämän ja seuraavan Pekka Turusen kirjan Paavo Suorannasta löysin appiukon kirjahyllystä. Päämajan tiedustelutoiminta NL:n alueella (vakoiluahan se myös oli) on erikoista historiaa: se tuntuu välillä ihan keksityltä, sen verran hurjaa homma on ollut. Paukkunen oli yksi ns. kaukopartioihin osallistunut mies ja hän teki toistakymmentä reissua rajan taakse. Toimintaa oli ollut jo 30-luvulla, talvisodan ennen ja jälkeen, välirauhan aikana ja tietysti jatkosodan aikana. Itselleni uusi tieto oli, että tiedusteluretkiä tehtiin NL:n puolelle vielä 50-luvun alkuvuosina. Tässä kerrotaan tiedustelun Paukkusen kautta ErP 4:stä, joka suoritti tiedustelua jatkosohan aikan NL:n alueella (pääasiassa Karjalan alueella). Paukkunen oli tehnyt tiedustelua jo ennen talvisotaan (yhdessä seuraavan kirjan Suorannan kanssa). Osa ErP 4:n miehistä jatkoi tiedustelua sodan jälkeenkin ja oli mukana myös Stella Polaris -operaatiossa.
Turunen, Pekka (toim.): Salaisen sodan asiamies”. Toinen appiukon kirjoista kertoo Karstulassa (Saarijärven naapuripitäjä) syntyneesta Paavo Suorannasta, joka oli yksi kantavia voimia kaukopartioissa jatkosodan aikana. Suoranta oli myös Mannerheim-ristin ritari. Hän teki tiedustelua NL:n puolella jo välirauhan aikana, koska oli talvisodassa tehnyt jo vähän vastaavaa hiihtosissinä, joita rekrytoitiin useampia jatkosodan kaukopartioihin. Ihmetellä pitää, miten kukaan on uskaltanut lähteä muutaman miehen ryhminä tai ihan taisteluparina pariksikin viikoksi jalan rajalinjan yli. Mukaan sai repullisen evästä, radion ja pistoolin pahimman varalle. Joskus paettiin pari päivää takaa-ajajia pitkin metsiä tai harhautettiin vihollista kävelemällä pokkana päivällä sulkeiskentän yli metsän suojaan vihollisen harjoitusten edestä. Varsinkin talvella reissut ovat olleet todella vaativia ja pakoon hiihtäessa on Pervitiiniä tarvittu (siis metamfetamiinia). Sen vaikutuksen alaisena hiihdettäessä ei enää kotimaahan päästyä ole muistettu mistää mitään vähään aikaan, niin loppuun kropan voi ajaa. Kaiken kaikkiaan Suoranta teki reissuja parikymmentä. Hän oli tiedustelemassa vielä rauhan aikana 50-luvun puolella ja oli mukana asekätkennässä ja Stella Polariksen valmistelussa.
Belfort, Jordan: “Catching the Wolf of Wall Street”. Tässä kirjassa Belfort kertoo siitä, miten jäi kiinni, miten neuvottelut FBI:n kanssa menivät, miten oikeudenkäynti meni ja vankila-aika. FBI:lle hän lupasi kertoa kaiken, paljastaa muut osalliset ja sitä vastaan sitten hän saikin pienemmän tuomion. Kuulustelut käydään kirjassa tarkasti läpi ja samalla Belfort tulee kertoneeksi tarinansa. Vaikea sanoa, kuinka paljon tarinoissa on kaikkien yksityiskohtien osalta totta, mutta aikamoista liitoa on miehen elämä varmasti ollut. Kun nuori mies saa paljon rahaa ja tuntee itsensä voittamattomaksi, niin jälki on sen mukaista. Viihdyttävä ja koukuttava kirja, vaikka (kuten hän itsekin moneen kertaan toteaa) Belfort on ilmiselvästi ollut aika kauhea ihminen läheisilleen ja hukkasi lopulta myös asikkaidensa rahat aika tehokkaasti.