Tällä kertaa pari kevyempää kirjaa sodista. Karhu sotilaana sisältää erikoisia sattumuksia toisessa maailmansodassa ja Great Military Disasters listaa karmeimpia mokia sotahistoriassa.
Isoja mokia
Julian Spilsburyn Great Military Disasters on kevyttä luettavaa, ei mikään sotahistoriateos. Kirjaan on valittu muutamia isoja tappioita. Mukana on tietysti Stalingrad ja Napoleonin Venäjän retki.
Kirja alkaa kaukaa Taborin vuoren taistelusta ja käy läpi monta keskiajan miekka- ja ratsuväkitaistelua, älyttömiä yrityksiä ja sotilaiden tapattamista toivottomissa paikoissa riitti silloinkin. Yhä edelleen jaksaa myös järkyttää Sommen järjetön tappaminen: pienellä alueella kuoli toista miljoonaa miestä muutamassa kuukaudessa!
Oivalsin kirjaa lukiessani, miten Ranskan ja Preussin sodalla oli merkitystä ensimmäisen maailmansodan synnylle. Sodan ratkaisuun johtanut Sedanin taistelu nöyryytti Ranskalaiset pahasti: armeija joutui käytännössä tuhotuksi ja Napoleon III jäi itsekin vangiksi. Lopulta Pariisi piiritettiin ja vallattin. Ranska kärsi nöyryyttävän tappion, josta Preussi otti viestinnällisesti kaiken irti: voitonparaati Pariisissa ja Saksan keisarikunnan perustaminen kokouksessa Versailles´ssa.
Ranskalaisille jäi tästä pahasti hampaankoloon ja oli osaltaan mentaalisesti vaikuttamassa siihen, että ensimmäisen maailmasodan jälkeen Saksa laitettiin kovien rauhanehtojen alaiseksi. Ja se taas nöyryytti saksalaisia, jotka halusivat revanssin taas toisessa maailmansodassa.
Oppi on se, että jos voitat, älä nöyryytä ja kyykytä häviäjää. Se voi iskeä takaisin.
Sodan kummallisuuksia
Niclas Hermanssonin ja Peter Rybergin Karhu sotilaana, ja muita tuntemattomia tosiasioita toisesta maailmansodasta listailee muutaman sivun lukuina erikoisia sattumuksia toisesta maailmansodasta. Kirjan on jaettu teemoihin: ihmiset, suunnitelmat, rikokset, koneet jne. Jokaisessa luvussa on viimeisenä jokin Suomeen liittyvä tarina. Ilmeisesti kirjoittajilla on joku yhteys Suomeen, se ei toisin selviä kirjasta.
Kirjassa on monta pientä tarinaa, tässä muutamia poimintoja:
- Hubert F. Julian, “Harlemin musta kotka” oli trinidadilainen lentäjä, joka oli taistellut Italiaa vastaan Etiopiassa. Hänellä oli ehkä intoa enemmän kuin osaamista ja oli kolhinut Haile Selassien oman koneen. Hän esiintyi kuitenkin “Etiopian ilmamarsalkkana” ja otettiin Suomen ilmavoimiin upseeriksi. Tositoimiin hän ei ehtinyt, mutta kaksi kertaa Turun ilmatilassa hän lensi.
- Owen Baggettin sattumalta suorittama tiettävästi ainoa ilmataisteluvoitto, joka tehtiin pistoolilla. Baggett oli joutunut hyppäämään koneesta ja roikkui laskuvarjon varassa. Vastustaja oli tulossa ampumaan avuttomana roikkuvaa lentäjää, mutta tämä esitti kuollutta ja ampui Colt M1911-pistoolillaan neljä laukausta lähestyvää konetta kohti. Laukauksista ainakin yksi osui japanilaista lentäjää päähän. Aikamoinen osuma!
- Ydinpommien jälkeen tiettävästi suurin räjähdys tapahtui vahingossa. UK:n Fauldissa oli vanhassa kaivoksessa valtava ammus- ja räjähdevarikko. Marraskuussa 1944 joku työntekijä ei käyttänyt ohjeiden mukaista puista työkalua pommin sytyttimen irrottamiseen. Messinkinen työkalu löi kipinän, joka räjäytti pommin. Ketjureaktio varastossa räjäytti arviolta 4000 tonnia pommeja ja monta sataa miljoonaa patruunaa. Räjähdys jätti 800 x 400 metriä kokoisen melkein 50 metriä syvän kraaterin.
- Stalin siirrätti Lenin ruumiin erikoisjunalla Tjumeniin ja sen mukana lähti muutama tiedemies ja ainakin 40 hengen vartio-osasto. Koko sodan ajan uskoteltiin, että Lenin on Moskovassa.
- Japanissa oli ainakin 165 ihmistä, jotka kokivat molempien atomipommien räjähdyksen. Esim. Tsutomu Yamaguchi oli n. 3 km etäisyydellä molempien pommien räjäytyksestä. Hän paiskautui paineaallosta maahan ja sai pahoja palo- ja säteilyvammoja molemmista pommeista. Mutta ihme kyllä, hän kuoli vasta 93-vuotiaana.
- Saksalaisissa sukellusveneissä oli modernimpi vessa kuin muilla muilla: se voitiin tyhjentää ajon aikana, kun muilla jätökset menivät tankkiin. Uusimmissa sukellusveneissä oli korkeapainekäymälä, joka toimi myös syvällä vedessä. Tiettävästi U-1206:n päällikkö sähläsi uuden vessan mekanismin kanssa ja vesi pääsi sisälle. Se pääsi akkuihin ja syntyi klooria. Tämä pakotti veneen pintaan ja miehistö jäi vangiksi. Kannattaa lukea WC-pöntön ohjeet! 🙂
- Kirjan nimi tulee kenraali Raappanan 1944 adoptoimasta karhunpennusta, joka sai nimekseen Mesikkä. Se kasvoi Raappanan komentopaikalla ja sitä ihmettelivät kenraalin luona vierailleet. Lopulta karu päätyi Korkeasaareen, eikä Raappana koskaan käynyt sitä katsomassa, koska ei kestänyt nähdä karhua häkissä.