Sota ja seksi

Sari Näreen Sota ja seksi perkaa talvi- ja jatkosodan veteraanien seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä muistoja ja tarinoita. Aineisto on saatu SKS:n kansanrunousarkiston korsuperinneaineistosta. Jenni Kirves on lisäksi tuonut mukaan aineistoa rintamakirjeenvaihdon tutkimuksistaan. Kirja sai 2017 tiedeviestintäpalkinnon.

Selaisin kirjaa ja se vaikutti ensin vähän tylsältä tarinoiden listailulta, mutta muuttuikin mielenkiintoiseksi, kun eri teemoja käsiteltiin erikseen. Sodissa oli paljon nuoria miehiä, joilla ei tuohon aikaan välttämättä ollut mitään omia kokemuksia seksistä, mutta hinku hommiin oli kova. Juttua on varmasti riittänyt, kun varsinkin asemasodan aikaan oli myös liikaa aikaa tapettavaksi. Lomilta yritettiin saada sitten lisää kerrottavaa sotakavereille. Lomat olivat muutenkin kai viriiliä aikaa: ei ollut kellään osapuolella aikaa hukattavaksi pelkkään puhumiseen, kun tulevaisuus oli konkreettisesti epävarma.

Pari asiaa joista en itse ole ainakaan tässä kontekstissa nähnyt paljon mitään on masturbaatio, prostituutio, naisten ahdistelu ja raiskaukset. Ja tietysti homoseksuallisuus. Masturbaatio oli tuona aikana kai yleisestikin tabu, eikä sitä suvaittu korsuissa: mutta juttua siitä ilmeisesti heitettiin paljon. Homous ei maaseudulla tuohon aikaan kai ollut välttämättä mitenkään rangaistua, mutta ei siitä puhuttukaan, sitä siedettiin, jos miehet työnsä tekivät yhteisössään.

Prostituutiota ei ollut organisoitu Suomen armeijassa kuten monissa muissa armejoissa (Saksa tunnetusti pitivät jopa kenttäbordelleja organisoidusti). Sitä kuitenkin tietysti oli Suomessakin, varsinkin asemasodan aikaan ja kaupungeissa lomalaisille. Tsaarin aikaan se oli normaalia toimintaa sotilaille ja Mannerheimkin kai kävi bordelleissa Pietarissa kouluttautuessaan.

Saksalaisten vaikutus näkyi etenkin pohjoisessa, sehän oli käytännössä Saksan hallussa ja Suomi hoiti etelän. Saksalaiset olivat ilmeisesti modernimpia rakastajia ja mm. suuseksi alkoi tulla tunnetuksi vasta heidän kauttaan. Saksalaiset myös olivat kertomusten perusteella sivistyneempiä ja tyylikkäämpiä olemukseltaa, mikä vetosi naisiin (kai jakoivat sotilaille myös paremmat lomavarusteet, kaikki pesiin ja puunattiin viimeisen päälle kuntoon). Venäläisten sotevankien kanssa syntyi myös kotirintamalla suhteita, mutta niistä ei kovin paljoa kai tarinoita ole. Mutta kanssakäymistä varmasti oli, koska vankeja oli maatiloilla töissä auttamassa, kun parhaimmassa työiässä olevat miehet olivat sotimassa.

Kirjassa mainitaan myös ryhmäseksistä, jota sodan erikoisissa oloissa harrastettiin jossain määrin. Se lujitti siihen osallistuneiden ryhmähenkeä ja eikä ainakaan kirjan tarinoissa sitä pahalla muisteltu. Pari tarkkaaki kuvausta oli mukana. Kuinka paljon sitä sitten oikeasti oli, sitä ei varmasti kukaan enää saa selville.

Homoudesta on veteraaneilla tarinoita ja luulisi armeijan olevan siihen luonteva areena, miehissä kun liikutaan. Touko Laaksosen jo aiemmin siteerattuihin kertomuksiin tässäkin viitataan, lisänä on muutamia tarinoita rintamalta, osuupa mukaan yksi pappikin. Monet pikku paikkakunnilta tulleet eivät välttämättä olleet edes kohdanneet homoutta aiemmin ja se tuli vastaan rintamalla ensimmäisen kerran. Matkailu arvartaa.

Viimeisenä asiana nostaisin naisten häirinnän, huonon kohtelun ja raiskaukset. Sodassahan ne ovat aina olleet osa hullua ja raakaa todellisuutta. Venäjä tunnetusti käytti sitäkin osana terroriaan toisessa maailman sodassa, tästä on kirjoittanu mm. Beevor Berliini-kirjassaan. Suomalaiset eivät kai suuremmin raiskanneet, edes valloitussodan vaiheessa. Tähän voi vaikuttaa pienen maan puolustussodan luonne ja pienet piirit, ei demonisoitu valloitettujenkaan alueiden asukkaita ihan täysin. Ainakaan dokumentteja ei oikein löydy. Naisten häirinnästä todisteita löytyy ja sitä varmasti on ollut. Tässä olisi aihe, jota soisi tutkittavan lisää.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *