Puolue perustetaan rekisteröidyn yhdistyksen pohjalta, tavoitteena pitää lain mukaan olla “vaikuttaminen valtiollisiin asioihin”. Yhdistyksen pitää täyttää nämä ehdot, jotta se voidaan merkitä puoluerekisteriin:
- Yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa pitää noudattaa kansanvaltaisia periaatteita.
- Yhdistyksellä säännöissä määritellyn tarkoituksen toteuttamiseksi pitää olla kirjattu yleisohjelma.
- Vähintään 5 000 eduskunta-, kunta- tai eurovaaleissa äänestämään oikeutetun henkilön allekirjoittamaa kannattajakorttia.
Nykyään Suomessa on tällä hetkellä 16 rekisteröityä puoluetta. Jos puolue ei saa kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa yhtään kansanedustajaa tai ei saa vähintään 2 prosenttia koko maassa annetuista äänistä, se poistetaan puoluerekisteristä. Esimerkiksi Kommunistinen työväenpuolue ehditty perustaa jo 4 kertaa, eikä se vieläkään ole saanut tarpeeksi kannatusta pysyäkseen useampien vaalien yli hengissä.
Puolueen perustaminen
Puolueita säätelee puoluelaki. Siitä löytyy tarkemmat määrityksen mm. puolueen perustamiseen. Suuritöisin homma on kerätä kannattajakortit uudelle puolueelle. Ne pitää nykyisen lain mukaan olla paperilla, niitä ei voi kerätä vielä digitaalisilla allekirjoituksilla (“luettelokortti”, päätös 479/2012).
Kortista on päätöksessä malliversio, jota pitäisi käyttää (kokoja määritelty A4 ja A6). Kun kortit on kerätty, voi laittaa puolueen rekisteröimisen käyntiin Oikeusministeriössä:
- Allekirjoitetut kannattajakortit
- Ote yhdistysrekisteristä
- Virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös puolueen säännöistä.
- Puolueen yleisohjelma
Puoluerekisteriin kirjataan vain puolueen keskusjärjestö, ei esim. sen paikallisjärjestöjä (ne ovat tavallisia rekisteröityjä yhdistyksiä). Puolueen rekisteröiminen ei ole maksullista.
Säännöt ja ohjelma
Puolueen nimeä rajoittaa se, että puolueet perustetaan yhdistysten pohjalta. Siksi yhdistysrekisteriltä pitää saa nimelle hyväksyntä. Voi olla, että jollain yhdistyksellä on jo käytössä haluamasi nimi. Rekisteröidyn puolueen nimen perässä käytetään lyhennettä “r.p.”, auki kirjoitettuna “rekisteröity puolue” tai “registerat parti”.
Puoleen sääntöjen ei välttämättä tarvitse olla kovin pitkät, mutta siitä pitää ilmetä puolueen valtiolliseen toimintaan liittyvät periaatteet ja kansanvaltainen toimintamalli. Täällä esimerkkinä Eläinoikeuspuolueen säännöt.
Puolueen yleisohjelma kuvaa tarkemmin tavoitteita ja se voi muuttua joustavammin kuin säännöt. Sääntömuutos pitää kirjata myös puoluerekisteriin. Täällä esimerkkinä Liberaalipuolueen ohjelma.
Rahoitus
Puoluelaki määrittelee, miten puolueet voivat tukea kerätä. Jäsenmaksut, tukimaksut ja keräykset toimintaan ovat ok, mutta yhdeltä taholta ei saa ottaa yli 30 000 euroa vuodessa. Tämä ei koska testamentteja eikä puolueen lähiyhteisöksi rekisteröityjä tahoja (esim. tukisäätiöt). Puolue voi myös harjoittaa liiketoimintaa ja saada vaikkapa sijoituksistaan tuottoja, sitä ei lasketa tueksi puolueelle.
Tuntemattomalta taholta rahaa ei saa ottaa. Ulkomailta saa tukea ottaa vain yksityishenkilöiltä tai “aatesuuntaa edustavilta kansainvälisiltä yhteisöiltä ja säätiöiltä” (mitä ikinä se tarkoittaakaan?). Vaalikampanjatuessa on 1500 euron raja, jonka alle jäävien tukien antajia ei saa ilman heidän lupaansa nimetä.
Valtion puoluetuki
Eduskunnassa olevat puolueet saavat valtion avustusta, joka on merkittävä, n. 150 000 edustajaa kohti. Se jakautuu suunnilleen kahtia: varsinaiseen puoluetukeen ja lehdistötukeen (tuki viestinnälle). Myös eduskunnan ulkopuolinen puolue voi saada tukea, jos se saa vähintään 2% äänistä. Silloin sille tulee kolmasosa yhden kansanedustajanpaikan tuesta (eli aika vähän!).
Suomessa tuki on toiseksi suurinta EU:ssa, vain Luxemburgissa on isompi tuki saatua ääntä kohti laskettuna. Tuki on suomessa n. 30 miljoonaa euroa vuodessa.