Liberalismi ei näy isoissa puolueissa järjestelmällisesti. EVAn tutkimus selittää, miksi liberalistin on niin vaikea löytää eduskuntapuolueista itselleen sopivaa.
Liberalismi ja ulottuvuudet
Liberalismi hahmoteltiin EVAn tutkimuksessa neljällä ulottuvuudella:
- Sananvapaus
- Vapaus holhoudesta
- Taloudellinen vapaus
- Identiteetin vapaus
Näistä analysoitiin eri puolueiden kannattajien keskinäiset erot. RKP on johdonmukaisesti liberaalein. En usko, että tässä kysyttiin kieliasiasta, joka on ainoa varmaan epäjohdonmukainen asia RKP:ssä. KD on yllätyksettömästi konservatiivisin. Muut sijoittuvat keskikohdan molemmin puolin.
Yhden asian liberalistit ja konservatiivit
Liberalismi on vihreillä yksiulotteista: vain identiteetin vapauden osalta. Mutta muuten puolue sijoittuu demareiden ja vas.liiton kohdille janaa. Tässä siis puolue on enemmän osa “punavihreää” kenttää, vaikka tätä on vihreissä yritetty kiistää.
Perussuomalaiset ovat koko asteikolla keskimäärin samassa kohdassa vihreiden kannsa, mutta täysin eri syistä. He olisivat liberalisteja, jos eivät olisi identiteetin vapaudessa ovat hyvin konservatiivisia ja se vetää puolueen vihreiden kanssa samoille yhteislukemille.
Puolueet ovat toistensa vastakohtia identiteetin vapaudessa: persut konservatiiveja ja vihreät liberaaleja. Tämä vastakkainasettelu näkyykin jatkuvasti julkisuudessa. Molempien puolueiden olisi helppoa tehdä identiteettipolitiikkaa: vihreät tähän tyyliin (Aalto Pridessa) ja persut tähän tyyliin (lippalakit).
Konservatiivit
Demarit ja vasemmistoliitto, mutta erityisesti keskusta ovat konservatiivisella puolella. Onko keskusta Suomen republikaanit? Mutta toisaalta siellä on kannatusta vahvalle valtion osallistumiselle yritystoimintaa, koska iso maataloustuki lienee edelleen yksi kynnyskysymys puolueelle.
Vasemmistoliitto on yllätäen vihreitä selvästi konservatiivisempi. Vihreisiin verrattuna vasemmistoliiton kannattajat ovat talouden ja holhouksen ulottuvuuksissa konservatiivisempia, kuten myös identiteetin osalta. Vain sananvapaus korostuu keskimääräistä liberaalimpana.
Persujen hajoaminen näkyy myös tässä kyselyssä, sinisten kannattajat (heitä on ilmeisesti löydetty tilastollisesti merkittävä määrä?) näkyvät nykypersuja selvästi konservatiivisempina. Olisiko esim. alkoholipolitiikka ja suhde uskontoon ollut perinteisempää?
Liberalistin ongelma
Kokoomuksessa on konservatiivinen koti-uskonto-isänmaa -tyyppinen vanhakantaisempi siipi. Se näkyy myös tässä tutkimuksessa, jossa kokoomuslaiset eivät kannata sananvapautta edes keskimääräisen verran ja identiteetin vapauksia väestön keskiarvon mukaan. Talous- ja holhouskulmassa ovat kuitenkin selkeästi liberalisteja.
Tätä analysoi hyvin pari vuotta sitten blogitekstissään Teemu Siltanen (blogista löysin otsikkokuva tähän kirjoitukseen, Kari Suomalaisen pilakuva vuodelta 1976).
Kokoomuksen sisäinen jakolinja selittää sitä, miksi itsekään en oikein voi kokoomusta varauksetta tukea, se tuntuu liian konservatiiviselta. Toisaalta kokoomuksessa (kuten eduskunnassa ja tässä kyselyssäkin) näkyy se, että nuoremmat (puoluekannasta riippumatta) ovat liberaalimpia. Tympeän konservatiivisia kantoja ole enää kokoomuksenkaan puoluejohdosta viime aikoina esitetty.
Pienemmistä puolueista Piraattipuolue ja Liberaalipuolue eivät näkyneet tässä tutkimuksessa (en löytänyt raakadataa, joten ole varma!). Uskoisin, että ne asettuvat liberalistiseen päähän janaa. Ongelmaksi äänestäjän kannalta muodostuu, että ne eivät ole olleet eduskunnassa ja massaäänesjälle jäävät kovin etäiseksi. Onneksi kuitenkin piraattien Petrus Pennanen pääsi viime kunnallisvaaleissa Helsingin valtuustoon!
Tulevaisuudessa tilanne voi kääntyäkin. Hyvä esimerkki oli avioliittolain uudistaminen pari vuotta sitten. Lakivaliokunnassa kaikkien puolueiden yli menevä jakolinja asettui kansanedustajien syntymävuoden kohdalle: ennen 1967 syntyneet äänestivät vastaan. Liberalismilla on vielä toivoa!