Hollannin vaalien jälkeen kiinnostaa tänä keväänä tietenkin Ranska. Ei vähiten siksi, että vaimon tutkimusprojektien perässä olen minäkin lasten kanssa syksyn Lyonissa.
Ranskassa on säännöllisiä vaaleja monella tasolla: presidentin vaalit, kansalliskokousvaalit, senaatin vaalit, EU-vaalit ja monenlaista paikallista vaalia.
Näiden säännöllisten vaalien lisäksi voi olla valtakunnan ja aluetasolla kansanäänestyksiä, mutta en mene tässä niihin. Ranskassa pitää myös monen muun maan tavoin olla rekisteröity äänestäjäksi ja voi olla muitakin kelpoisuusvaatimuksia (en mene tähän tarkemmin). Osassa vaaleista on suoraa vaalia ja osassa listavaaalia. Kuin luin tätä niin, Wikipediassa oli epätarkkuuksia ja eroja suomen, englannin ja ranskan kielisten sivujen kesken, yritin harsia tämän kasaan eri lähteistä. Suomalaiselle vaalisysteemi vaikuttaa kyllä sekavalta!
Parlamentti on Ranskassa kaksikamarinen: Assemblée Nationale (alahuone, kansalliskokous, 577 edustajaa) ja Sénat (ylähuone, senaatti, 348 edustajaa). Molemmat kokoontuvat Pariisissa ja myös osin yhdessä, jolloin puhutaan kongressin kokouksesta, ja se kokoontuu Versailles´ssa. Toimeenpano on presidenttivetoista, kuten USA:ssakin. Presidentti nimittää pääministerin ja hallituksen, mutta hallituksen pitää nauttia parlamentin luottamusta. Presidentti voi tietyillä ehdoilla hajottaa kansalliskokouksen. Molemmat kamarit osallistuvat perustuslain mukaan lakien valmisteluun ja tekstien tulee olla yhtäpitävät, tässä puhutaan lakien “sukkuloinnista” kamarien kesken.
Vaaleja monella tasolla
1) Kansalliskokouksen vaalit pidetään 5 vuoden välein. Äänestetään yksi edustaja 577 vaalipiiristä. Ehdokkaiden tulee olla vähintään 23-vuotiaita (äänestää saa 18-vuotiaana). Vaali voi olla kaksivaiheinen: jos kukaan ei saa yli puolta äänista ja vähintään 25 % äänioikeutettujen määrästä, niin sitten järjestetään toinen kierros väihtään 12,5% ääniä saaneiden kesken. Jos kukaan ei saa 12,5%, niin kahden eniten saaneen kesken tulee toinen kierros. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että parlamenttipaikoista puolueet kuittaavat kunnon rahallista tukea per naama (kymmeniä tuhansia euroja). Äänestysprosentit ovat pyörineet viimeisten vaalien osalta 60% tuntumassa.
2) Senaatti valitaan 6 vuoden toimikaudeksi. Senaatissa on vähän sama ajatus kui USA:ssakin, eli senaatin jäsenet edustavat alueita. Senaatissa pitää olla edustajan vähintään 30-vuotias. Mukana on tietysti myös merantakaisten alueiden edustajat. Senaatissa on 348 edustajaa. Senaattia ei äänestetä suoraan, vaan sen valitsevat 150 000 paikallisten kuntien jne. hallinnollisten alueiden edustajat (les grands électeurs). Vaalitapa on suora tai suhteellinen, riippujen jotenkin departementin koosta. Senaatin voimasuhteissa painottuvat vahvasti syrjäiset alueet verrattuna kansalliskokoukseen. Se on myös ollut poliittisesti oikeistolaisempi ja konservatiivisempi.
3) Presidentin vaalit ovat Ranskassa 6 vuoden välein (ennen vuotta 2002 7 vuotta). Tämä on selkeä suora vaali ja voi olla toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen välillä. Presidenttiehdokkaiden pitää olla vähintään 23-vuotiaita. Tämä on siis aikalailla kuten Suomessakin. Nyt päästään tätä seuraamaan tänä vuonna!
4) Paikalliset vaalit liittyvät Ranskan monimutkaiseen aluehallintoon. Aluehallinto koostuu ylimmällä tasolla alueista, joita on nykyään 18 (joista Korsika vähän omanlaisensa ja 5 niistä on merentakaista aluetta). Alueiden alla on departementit, joita on 101 (osa toki näistäkin merentakaisia, d´outre-mer). Depertementit ovat kiinteä osa Ranskaa ja siksi myös merentakaiset alueet käsitetään ihan yhtälailla Ranskan osiksi kuin mikä tahansa muu manner-Ranskan osa. Departementit jakautuvat puolestaa 342 arrondisementiin (ei pidä sekoittaa Pariisin, Lyonin ja Marseillen kunnallisen tason arrondisementeihin!). Arrondisementit jakautuvat vileä kantoneihin (2054 kpl) ja ne puolestaan kuntiin (noin 37 000 kuntaa). Alla Wikipediasta löytynyt kaaviokuva aluehallinnon rakenteesta:
Kokonaiskuvan hahmottamista hankaloittavat lukuisten merentakaisten alueiden pienet erikoisuudet ja historiallisesta syistä johtuvat poikkeukset hallintomalliin.
Ranskan kokonaisuus on viisiportainen ja Wikipediaan hahmotellun mukaan tämän näköinen. Go figure!
Aluehallinnon vaalit
Tällä johdannolla päästään alueellisen tason vaaleihin:
1) Ylimmällä aluetasolla pidetään alueneuvostovaalit 6 vuoden välein. Alueet päättävät ainakin lyseoiden ja ammattillisen koulutuksen asioista ja jostain veroluonteisista maksuista.
2) Departementien tasolla pidetään yleisneuvostovaalit (kantonivaalit), joissa äänestetään yksi edustaja kustakin departementin kantonista (joita on Ranskassa yhteensä pari tuhatta). Kantoni on siis vain äänestysalue, ei sinällään oma hallinnollinen alue (kuten Sveitsissä on). Vaalit ovat 3 vuoden välein, jolloin vaihdetaan puolet edustajista. Nämä vaalit ovat yleensä kunnallis- ja aluevaalien yhteydessä. Departementit jakautuvat vielä 342 arrondisementiin (ei pidä sekoittaa Pariisin, Lyonin ja Marseillen kunnallisen tason arrondisementeihin!).
3) Kuntia on arrondisementttien sisällä noin 35 000 kpl (joiden päällä siis kantoneilla äänestetään departementin tasolla yleisneuvostot). Paikallisimmat vaalit ovat kunnallisvaalit. Ne ovat 6 vuoden välein ja äänestetään kunnallisvaltuustojen jäsenet. Erikoista on, että valtakirjalla voi äänestää näissä vaaleissa toiden puolesta. Valtuustoedustajat puolestaan äänestävät kunnanjohtajat/pormestarit (maire, määri), joilla tuntuu olevan aika näkyvä rooli paikallisesti hallinnon johtajina (huomaan tämän jo Lyoniin muuttoa järjestellessämme). Kunnallisvaaleissa myös Euroopan Union kansalaiset voivat äänestää (jos kotipaikka/verokunta Ranskassa).
Suomen reilut 300 kuntaa alkaa vaikuttaa yksinkertaiselta tämän rinnalla. Toisaalta, nyt tuodaan Suomeenkin mukaan maakuntahallintoa (18 maakuntaa), joten monimutkaisemmaksi menee Suomessakin!