Puoluekipuiluni on yksi asia, mutta toinen tehtävä olisi löytää sitten valitusta puolueesta sopiva ehdokas. D´Hondtin menetelmässä kun vaalitiitto/ryhmä on tärkeä, joskus jopa tärkeämpi kuin itse ehdokas (vaalijärjestelmistä pitäisi kirjoittaa erikseen!). Kaiken lisäksi Helsingissä yritetään nyt bundlata pormestaria puoluepolitiikan kautta vaaliteemaksi. Testasin siis minäkin vaalikoneet: Hesarin, Ylen ja Suomen Kuvalehden.
Hesarin vaalikone antaa laajimmin analyysiä vertailuun puoleista ja myös ehdokkaista. Ovat myös olleet hereillä ja tajunneet ostaa sille parhaan domain-nimen. Ylellä ja Suomen Kuvalehdellä on ehdokkaista video ja taustatietoa. Hesari tyytyy lyhyyen kuvaukseen ja linkkeihin ehdokkaan omiin verkkosivuihin ja someen. SK ei ole jostain syystä linkittänyt ehdokkaiden omia sivuja profiiliin.
Vaalikoneet laskevat myös yhteensopivuudesta prosenttilukua mielipiteiden (ja Hesari myös puolueen ja ko. ehdokkaan arvojen) pohjalta. Hesari listaa vain top 3-kandit ja tarkemmin puolueet suhteessa omiin vastauksiin. HS:ssä voi myös vertailla puolueita kokonaisuutena ja ehdokkaita keskenään liberaali-konservatiivi-oikeisto-vasemmisto -nelikentän sisällä. Noilla leikkiessä tulee mielenkiintoisia havaintoja eri puolueista, niistä myöhemmin. Tietenkin nuo akselit ovat aika epämääräisiä ja kysymysten painottaminen niille on vaalikoneen tekijöiden valinta. Näistä lisää kirjoittivat mm. Heikki Pursiainen täällä ja Teuvo Teivainen täällä. Mutta hauskaa leikkiä ainakin. Jotain tuo vertailu kertoo ainakin puolueiden eroista ja ehdokkaista puolueiden sisällä.
Kaikilla kolmella vaalikoneella lopputulos on käytännössä samanlainen. Itselleni sopivimmaksi tulevat Helsingissä samat 5-8 ehdokasta. Paras ehdokas saa 80–83% ja top 10-kandit mahtuvat muutaman prosenttiyksikön sisään. Kärkiehdokkaat tulevat yllätyksettömästi Kokoomuksta, Liberaaleista ja Piraateista. Jokaisella koneella tulee käytännössä samat nimet, vähän eri järjestyksessä vain. Yle nostaa myös top 15 -listalle viimeksi äänestämäni kansanedustajan (SK:llä tulee sijalle 29), mutta 20 parhaiten sopivan keskinäiset erot ovat prosenteissa pieniä.
Tarkemmin vastauksia lukiessa näkyy, että vaalikoneissa tuntuisi painottuvan “täysin samaa mieltä”- ja “täysin eri mieltä”-kannat. Monien top 20-kandien kanssa olen käytännössä samaa mieltä, kuten heidän vastaustensa vapaista kommenteista voi päätellä. Moni vastatessaan painottanut vähän eri kulmaa vastauksessaan kuin minä. Asiathan eivät ole mustavalkoisia ja osa kysymyksistä on sellaisia, että niihin ei voi vastata kyllä tai ei. Tai kysymys on jo lähtökohtaisesti laajuutensa takia mahdoton vastattava annetulla asteikolla. Tällainen on esim. Hesarin “Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita tai sos.etuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto”. Eihän tuohon voi annetuilla tiedoilla vastata yksiselitteisesti.
Kuitenkin aikaisempiin vuosiin verrattuna koneet ovat kehittyneet huimasti ja kysyksien laatuun on selvästi panostettu. Toisaalta, kysymykset ovat hyvin samanlaisia kaikissa näissä kolmessa koneessa. Niistä vain muodostetaan vähän erilaista analyysia ja esitetään kandit vähän eri tavalla.
HS:n kone näyttää myös ehdokkaita ja puolueita, jotka vähiten vastaavat omia vastauksia. Sekään lista ei yllätä: kommunisteja, Itsen.puolue, eläinoik.puolue. Ehdokkaista arvoiltaan vähiten vastaavat ovat Hesarin koneessa kaikki persuja.
Nelikentillä Hesari sijoittaa minut puolue- ja ehdokaskartalla näin:
Kun katselee ehdokkaiden sijoittuista nelikentässä, niin tuo positio on ihan järkevä (tietysti taas akseleiden järkevyydestä ja niiden määritelmästä voi keskustella kovastikin). Tuolta suunnasta potentiaaliset ehdokkaani selvästi löytyvät. Puoluelistalla RKP nousee korkealle, koska kunnallisvaalissa ei kohdata RKP:n ei-liberaaleja sokeita pisteitä, eikä mikään kone jostain syystä kysynyt mitään esim. kaksikielisistä kouluista tai monikielisistä kielikylvyistä.
Keskusta nousee puolueena Hesarin listalla korkealle, vaikka yhtään ehdokasta kone ei minulle ehdota. Kun tutkin, mistä tuo johtuu, niin heillä näyttäisi olevan Helsingissä ehdokkaita, jotka poikkeavat puoleen yleislinjasta aika reilusti. Ylen koneen pitkältä listalta top 80-joukosta löytyy kaksi nuorta keskustalaista sijoilta 40+ ja 50+. Varmasti kuten RKP:nkin tapauksessa, kunnallispolitiikan kysymyksissä ei tule Keskustalle vaikeita asioita, kuten valtakunnan politiikassa.
Vaalikoneiden perusteella sain uutta pari naamaa, joihin en ollut aiemmin törmännyt. Mutta edelleen valinta Kokoomuksen ja Piraattien välillä näyttäisi olevan edessä. Ehdotuksia otetaan vastaan!