Saksan valtio ja hallinto

Saksan on liittovaltio, liittotasavalta, joka koostuu 16 osa-valtiosta. Saksassa valtion rakenteen ja hallinnon roolit määrittää perustuslaki, joka on vuodelta 1949. Ylin päättävä elin on vaaleilla valittava parlamentti. Osavaltioilla on laaja itsehallinto, vähän USA:n osa-valtioiden tyylisesti. Hallitusta johtaa liittokansleri, jonka valitsee parlamentti. Saksalla on myös presidentti, liittopresidentti, mutta virka on nykyään vain seremoniallinen.

Parlamentti on virallisesti vain Liittopäivät (Bundestag) ja Liittoneuvosto (Bundesrat) on erillinen instituutio, joka edustaa osavaltioita. Käytännössä nämä kaksi kuitenkin toimivat kuten kaksikamarinen parlamentti ja lakien säätäminen on niiden yhteispeliä. Ylintä tuomiovaltaa käyttää liittovaltion perustuslakituomioistuin. Alla on hahmoteltu Saksan hallinnon osat ja miten ne jakautuvat liittovaltiotason ja osavaltiotason kesken (Wikipediasta).

Liittopäivät

Parlamenttiin eli Liittopäiville (Bundestag) valitaan 4 vuoden välein vaaleilla 630 edustajaa.

Vaalissa kukin äänestäjä antaa kaksi ääntä: toisen suoraan ehdokkaalle äänestäjän vaalipiirissä ja toisen puolueelle. 299 edustajaa äänestetään suoraan vaalipiireistä. Loput paikat äänestetään puolueäänien perusteella puolueiden listoilta (suhteellisella vaalitavalla). Päästäkseen parlamenttiin puolueen pitää saada vähintään 5% äänistä tai 3 suoraa paikkaa.

Äänikynnyksestä johtuen parlamentissa on nytkin vain 5 puoluetta, moni pienempi puolue jää äänikynnyksen alle. Täältä voi katsoa viimeisimmän vaalin tuloksia ja lukea vaalisystemistä lisää. Jos vertaa esim. Hollantiin, niin ero on huima. Tausta on se, että saksassa haluttiin uutta perustuslakia säädettäessä estää Weimarin tasavallan kaltainen pikkupuolueiden poliittinen peli. Omana mielipiteenäni pitää kyllä sanoa, että äänikynnykset tuntuvat aina epädemokraattisilta. Varsinkin, kun Saksan kokoisessa maassa 5% vaalikynnys tarkoittaa aikamoista absoluuttista äänimäärää.

Liittopäivät istuu Berliinissä uudelleen rakennetussa Valtiopäivätalossa (Reichstag/Reichstagsgebäude), jossa on se kuuluisa lasinen kupoli. Rakennus oli ehtinyt mennä todella huonoon kuntoon sodan ja neuvostovallan jäljiltä, mutta talo korjattiin Liittopäivien käyttöön 1999.

Liittoneuvosto

Liittoneuvosto (Bundesrat) koostuu osavaltioiden edustajista, käytännössä osavaltioiden hallitusten edustajista. Liittoneuvostoa ei valita suoraan vaaleilla. Siinä on 69 jäsentä, joista jokaisella osavaltiolla on vähintään 3 mutta enintään 6 edustajaa osavaltion asukasmäärän perusteella. Jäsenet vaihtuvat joka vuosi jonkin verran, koska vuosittain osuu joidenkin osavaltioiden omia vaaleja. Liittoneuvostoa johtaa liittoneuvostopresidentti, joka on tavan mukaan aina vuosittain vaihtuva jonkin osavaltion ministeripresidentti.

Liittoneuvosto istuu Berliinissä vanhassa Preussin ylähuoneen talossa, joka sekin on sodan jäljiltä suurelta osin rakennettu uudestaan.

Liittopresidentti

Liittopresidentti istuu 5 vuoden kauden, eikä toista kautta voi sama henkilö saada peräkkäin. Liittopresidentti äänestetään Liittokokouksessa (Bundesversammlung), joka koostuu Liittopäivien edustajista ja samasta määrästä osavaltioiden parlamenttien nimittämistä jäsenistä (osavaltioiden väkiluvun suhteessa). Osavaltiot eivät valitse pelkästään poliitikkoja, vaan mukana on myös muita tunnettuja paikallisia ihmisiä.

Periaatteessa kuka hyvänsä 40 vuotta täyttänyt kansalainen voidaan äänestää liittopresidentiksi. Käytännössä ehdotuksia tulee kokouksen osallistujilta. Vaali on salainen lippuäänestys. Jos kukaan ei saa yli puolta, järjestetään toinen samanlainen kierros. Jos senkään jälkeen kukaan ei saa yli puolta, niin eniten ääniä saanut voittaa. Kierrosten välillä voisi tuoda uusiakin ehdokkaita.

Presidentti nimittää liittokanslerin, ministerit ja muuta korkeaa hallintoa, mutta rooli on seremoniallinen. Käytännössä hän on parlamentin ja liittokanslerin päätösten toteuttaja. USA:n ja Ranskan presidenteillä on oikeasti valtaa, Saksassa liittopresidentti on enemmän seurustelu-upseeri ja kunniavirka. Hän ei esim. ole rauhankaan aikan asevoimien ylipäällikkö. Eikä hän voi hajottaa parlamenttia omin päin, vaan liittokanslerin aloitteesta. Hän keskittyy tapailemaan mm. vieraiden valtioiden päämiehiä jne.

Hallitus ja liittokansleri

Saksan hallitusta (Bundesregierung tai Bundeskabinett) johtaa liittokansleri, joka on siis Saksan pääministeri. Hallituksessa on vastaavia ministereitä eri osa-alueille. Nykyisessä Angela Merkelin hallituksessa on liittokanslerin lisäksi 15 ministeriä.

Hallitus toimii aikalailla kuten muissakin parlamentaarisissa maissa: kanslerin on saatava parlamentin enemmistön tuki taakseen, jotta hallitus voi toimia.

Osavaltiot

Saksan alueella on aina ollut kymmeniä ja satoja pieniä ja isompia kuningas- ja herttuakuntia (ja ties mitä). Preussi yhdisti lopulta ison osan yhdeksi liittovaltioksi. Sen kautta lopulta muodostui Saksan keisarikunta 1871. Se hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja nykyinen Saksa on toisen maailmansodan ja viimein 1990 tapahtuneen “jälleenyhdistymisen” tulos.

Osavaltioista suurin osa on virallisesti maita, Land (epävirallisesti Bundesland). Lisäksi kolme osavaltioista käyttää nimeä “vapaavaltio”, “Freistaat”.  Kaksi osavaltioista on virallisesti “vapaakaupunkeja”, Hampuri ja Bremen. Ne ovat vanhoja hansakaupunkeja ja historia tulee sieltä. Myös pääkaupunki Berliini on oma osavaltio. Osavaltiota ovat hyvin erilaisia: väkiluvultaan pienin on Bremen (671 489) ja suurin Nordrhein-Westfalen (17 865 516).

Osavaltioilla on oma lainsäädäntö, perustuslaki sekä vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Niillä on omat hallitukset, joita johtavat pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltiotasolla osavaltioiden edustajista koostuu Liittoneuvosto (ks. edellä).

Hallituksia Berliinissä, Hampurissa ja Bremenissä kutsutaan senaateiksi. Vapaavaltioissa hallitukset ovat valtionhallintoja (Staatsregierung). Lopuissa hallituksia kutsutaan Landesregierungeiksi. Baijerissa oli vuoraan 2000 asti kaksikamarinen parlamentti, mutta nyt kaikissa on yksikamariset maapäivät.

Maapäivät äänestetään neljäksi tai viideksi vuodeksi (riippuen osavaltiosta) ja hallitukset toimivat parlamentaarisen periaatteen mukaisesti. Saksan perustuslaki edellyttää, että osavaltioiden hallinto noudattelee samaa periaatessa kuin liittovaltionkin tasolla.

Perustuslakituomioistuin

Perustuslakituomioistuin (BVerfG, Bundesverfassungsgericht) valvoo lakien ja hallinnon perustuslaillisuutta. Se koostuu 16 tuomarista, jotka on jaettu kahteen 8 tuomarin senaattiin. Tuomareista puolet valitsee Liittopäivät ja puolet Liittoneuvosto. Tuomarina voi olla yhden 12 vuoden kauden, mutta maksimissaan 68 vuoden ikäiseksi.

Tuomioistuimeen voivat kansalaiset tuoda asian, jos epäilevät hallinnossa tai laeissa jotain perustuslainvastaista. Myös osavaltioiden hallinnot, liittovaltion hallitus tai parlamentti voivat pyytää tutkimaa asiaa. Yksi erikoinen päätösvalta sillä on myös on: se voi kieltää poliittisen puolueen. Viimeksi tällaista haki Liittoneuvosto ja perustuslakituomiosituin päätti antaa ko. natsipuolueen jatkaa toimintaansa.

Tuomioistuimella on Karlsruhessa yksi maailman viileimmistä oikeustaloista, “Baumgarten-Bau”!

 

 

2 Comments

  1. Juha Vihelä

    Moi,
    Hyvä esitys.
    Kiinostaisi tietää onko saksan osavaltioiden parlamenttien kansanedustajat päätoimisia kansanedustajia, vai kokoontuuko ne esim kerran kuussa.
    Usa:ssa osavaltioissa taitaa kokoontua pari kertaa vuodessa.

  2. admin

    Moi! En tiedä tarkkaan, miten tuo Saksassa menee. Osassa on käsittääkseni myös täyspäiväisiä parlementtaja/senaatteja (muistelisin, että Berliinissä esim. on osa-aikainen). USA:ssa vain 10 osavaltiossa on täyspäiväiset omat parlamentit. En löytänyt tuosta äkkiseltään listaa Saksan osalta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *