Ajatuspaja E2:n “Pyhyyden ytimessä – tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta” perehtyy siihen, mitä suomalaiset pitävät pyhänä. Olemme yllättävän samanlaisia, vaikka somessa voisi muuta luulla!
Mitä on pyhä?
tutkimukseen osallistui 6938 aikuista suomalaista, joista 1965 käyntihaastatteluissa. Otos on iso ja tilastollisesti edustava. Ihmisiltä kysyttiin pyhyyden kokemisesta ja arvoista. Isoin kysymys oli: “Mikä sinulle on pyhää?” ja sai valita monta vaihtoehtoa. Lisäksi oli avoin vastauskenttä. Kategoriat perustuvat aiempaan laajaan tutkimukseen, jonka pohjalta hahmoteltiin nyt käytetyt 15 vaihtoehtoa. 35% valitsivat 4–6 asiaa ja 27% 7–10 asiaa, eli yllättäen on aika monta pyhää asiaa suomalaisilla. Vain 1% mikään ei ollut pyhää ja 2% ei osannut sanoa mitään.
Tutkimus ei kai varsinaisesti pakottanut pohtimaan ´pyhä´-käsitettä kovin syvällisesti, mutta avovastauksissa sisältöä ja merkitystä oli raportin mukaan tuotu esille. Osa ihmisistä on voinut kokea vastaavansa siihen, mikä on heille todella tärkeää elämässä/yhteiskunnassa, koska ´pyhä´ tarkoittaa arkikielessä monesti sitä (näin arvelen).
Mitä eroja löytyi?
Ikä, tausta tai sukupuoli eivät vaikuta tuloksiin, pyhä on aika samanlaista. Minkään asian valitseminen ei korreloiunut vahvasti jonkin toisen asian kanssa. Poikkeuksena uskonnollisuus, joka korreloi kirkon pyhänä pitämisen kanssa. Samoin tieteen pyhänä pitäminen korreloi taiteen kanssa.
Puolueiden kannattajilta eroja löytyy (sivulta 32 eteenpäin). Demarit kaikken keskimääräisimpiä suomalaisia, eivät erotu keskimäärin muista. EVA:n arvotutkimuksessa demarit ovat hieman konservatiivisella puolella, mutta sellaisia suomalaiset keskimäärin siis ovat.
KD erottuu kirkon ja uskonnollisuuden ulottuvuuksissa muista, mutta jännä yksityiskohta on, että 40% KD:n kannattajista ei tutkimuksen mukaan pidä kirkkoa tai henkisyyttä pyhänä. Suomalaiset ovat globaalisti verrattuna maallistuneita.
Kokoomuslaiset ovat myös keskimääräisiä, hieman korostuu itsenäisyys ja kotimaa. Keskusta on nimensä mukainen, heillä korostuu hieman uskonto ja kirkkoa, sekä yllättävästi yksilönvapauden pyhyys jää alle keskiarvon. RKP:n kannattajilla korostuu perinteiden ja yhteisöllisyyden arvostus: mutta tämä on aiemminkin havaittu pienen kieliryhmän keskuudessa, eli on varmaankin sitä.
Selkeästi vastakkaiset puolueet ovat persut ja vihreät, aivan kuten EVAn arvotutkimuksessakin. Heillä on keskimäärin samat ulottuvuudet muita vahvempia – mutta täysin toisistaan vastakkaisesti. Esim. ihmisarvoa pitää pyhänä 38% persuista, kun koko otannan keskiarvo on 53%.
Suomalaiset arvot ja pyhä
Tutkimuksessa hahmottui kolme porukkaa, mutta selitysaseteet eivät ole tilastollisesti korkeita. 1) itsen korostaimen: maine, raha, valta jne. 2) universalismi: tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus jne. 3) hyväntahtoisuus: auttavaisuus, anteeksianto, vastuuntunto jne. Luonto näkyy suomalaisilla vahvasti kautta linjan. Vaikka sitä ei olisi nostettu pyhäksi asiaksi, niin luonnonsuojelua ja luontoa pidetään tärkeänä.
Globaalisti olemme tasa-arvoisia, demokraattisia ja haemme yhteisössä harmoniaa. Tämä on muuallakin Länsi-Euroopassa tyypillistä. Itä-Euroopassa korostuu hierakkisuus ja epätasa-arvo koetaan oikeutetummaksi. Tosin Euroopassa ollaan paljon tasa-arvoisempia joka puolella verrattuna Lähi-Itään tai Afrikkaan.
Arvoista ainoa erottuva kokonaisuus on, että korkeammin koulutetut pitävät todennäköisemmin tiedettä pyhänä ja matalasti koulutetut kotimaata ja itseään.
Miten itse koen
Itse käsitän “pyhän” vähän epämääräisenä, ehkä sen uskonnollinen historia myös häiritsee käsitteen käyttämistä. Mutta se on jotain syvällistä, periaatteellista ja ajan yli muuttumatonta. Pyhät asiat eivät muutu joka toinen vuosi, eivätkä ne ole kulttuurisidonnaisia. Näin itse ajattelen.
Olisin ehkä valinnut haastattelussa vain muutaman asian: ihmisarvo, yksilön vapaus, tiede ja taide nyt aivan minimissään. Luonto kuuluisi myös listalle, vähintään siellä arvokkaiden asioiden listalla. Olisi aika vaikeaa olla nimeämättä ihmisarvoa pyhäksi, koska ilman sitä ei oikein voi ajatella yksilöäkään. Ja yksilön kautta yhteiskunnan toiminta minusta aina lähtee (yksilönvapaus, liberties jne.). Vahvasti valistuksen periaatteilla tässäkin siis menen.
Tutkimuksen lopputulos on lohdullinen. Vaikka twitteriä selatessa vastaan tulee jatkuvasti mikä hurjempaa ja yksisilmäisempää ääriviestiä, niin oikeasti olemme aika samanlaisia ja jaamme samat perusarvot. Ihmisarvolla ja demokratialla pitäisi jatkossakin mennä ihan hyvin, jos se on suomalaista kiinni!
Lisää aiheesta
E2.fi: Pyhyyden ytimessä – tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta