Ennakkosensuuria ei Suomessa ole. Kuka vain voi perustaa median ja alkaa tuottaa sisältöä – tai mennä kadunkulmaan julistamaan viestiään. Sana on vapaa ja sananvapauttaan voi jokainen käyttää. Tämä on kirjattu perustuslain 12. pykälään.
Sananvapaus
Missään oikeusvaltiossa sananvapaus ei kuitenkaan ole absoluuttinen, vaan sanoistaan on vastattava. Jos sananvapaudella ei olisi mitään rajoja, voisin julkistaa netissä vaikkapa naapuriltani varastetut kotipornovideot tai hänen terveystietonsa ilman mitään seuraamuksia. Enkä saa esim. uhkailla toisia tai kehottaa rikoksiin. Tämä on yleisesti hyväksyttyä rajoittamista, enkä ole kenenkään kuullut vaativan täysin rajoittamatonta sananvapautta.
Suomen lain ainoa perustellusti kritisoitava pykälä on ns. jumalanpilkkapykälä, jollaista ei kaikkien maiden laista enää löydy. Onhan se kummallista, että “Jumalaa” tai jonkin uskonnon “pyhiä” voi rangaistuksen arvoisesti käsitellä. Tämä tyylivirhe antaa monille helpon syyn arvostella sananvapautta yleisesti – se on todella harmillista.
Sanavapaus on Suomessa erinomaisella tasolla. Kiina tekee täysin suoraa ennakkosensuuria, kun se suodattaa netin keskustelufoorumeita ja sensuroi nettihakuja. Venäjä ja monet autoritaariset valtiot rajoittavat myös sananvapautta ja vapaata mediaa. Tämä kehitys on vaarallista, eikä sitä pitäisi hyväksyä, eikä sitä saa alkaa pitää normaalina.
Mitään ei saa sanoa?
Väitän, että aiemmin saattoi julkisesti sanoa typeriä ja
loukkaaviakin lausahduksia välittämättä niiden kohteista.
Monet vanhemman poljen päättäjät, taiteilijat ja toimittajat valittavat, että “enää ei saa sanoa mitään”. Kuten esim. Eppu Normaalin Syrjä. Se on täysin puppua!
Aikaisemmin vain pieni osa ihmisistä pääsi käyttämään sananvapauttaan julkisesti: televisiossa, printtilehdissä jne. He olivat usein valta-asemassa olevia (vanhempia) ihmisiä, jotka katselivat maailmaa omien asenteidensa ja totuttujen rakenteiden läpi. Usein kommentointi oli toisten samanlaisten keskinäistä kommentointia, johon keskustelun kohteet eivät edes voineet osallistua.
Nyt sananvapauttaan pääsevät käyttämään käytännössä kaikki, asemasta riippumatta. Myös mediat (Twitter jne.) ovat globaaleja ja julkaisukynnys on olematon. Siksi yksittäisistä kommenteista voi syntyä kritiikin vyöry, koska nyt kaikki asianosaiset pääsevät heti mukaan. Keskustelu on tasa-arvoistunut.
Tämä on selvästi monille (vanhoille) vaikuttajille uusi tilanne, eivätkä he osaa analysoida omia asenteitaan ja toimintamallejaan, eivätkä asettautua tasa-arvoisesti samalle areenalle muiden kanssa. Se tuottaa kaikille noloa “setämies/tätinainen”-kirjoittelua ja “vanhojen hyvien aikojen” nostalgisointia.
Mielipiteet vs. faktat
Väitän, että mielipiteitä voi edelleen esittää.
Mutta varaudu siihen, että globaalissa mediassa
heikosti perusteltu väitteesi saa kritiikkiä.
Nykyään argumentit joutuvat helposti kovaan prässiin. Jos heität lonkalta jotain, niin se korjataan nopeasti. Parhaimmillaan se voi heikentää populististen heittojen tehoa, kun löysästä argumentoinnista jää helpommin kiinni.
Toisaalta kaikille avoimet digimediat mahdollistavat joukkovoimalla väärän faktan vahvistamisen: jos vain riitävän moni sitä toitottaa, niin oikea argumentti hukkuu vyöryn alle. Venäjä teki tällaista USA:n vaaleissa.
Ihmiset voivat myös loukkaantua typeristä heitoista turhaankin. Jos sanon, että “veganismi on hölmöä” tai “pihvien syönti on hölmöä”, saatan saada molemmista kuraa ja toisaalta molemmista kannustusta. Silti molemmat heitot ovat faktapohjaisesti yhtä huonoja. Kuran tai kannustuksen määrä ei välttämättä kerro mitään sanotun järkevyydestä.
Globaali megafoni on nykyään jokaisella käytettävissä. Sen väärinkäyttö (tai viestin väärinymmärrys) todella näkyy ja tuntuu. Joskus ihminen voi tahattomasti viestiä hölmösti, eikä sen korjaaminen ole helppoa, vaikka haluaisikin. Näistä on ikäviä esimerkkejä, kun esim. ajattelematon kavereille tarkoitettu twiitti on paisunut globaaliksi lynkkaukseksi.
Käytetään sananvapautta!
Je déteste ce que vous écrivez,
mais je donnerai ma vie pour que
vous puissiez continuer à écrire!
Sananvapaus voi minusta länsimaissa entistä paremmin, koska yhä useampi voi osallistua ja saada viestinsä kuuluviin globaalisti. Kynnys oman median perustamiselle ei itse asiassa ole koskaan ollut niin alhaalla, sen voi tehdä käytännössä ilman investointeja.
Sananvapautta ei saa pitää itsestäänselvyytenä, sitä ei mikään taho pääse heikentämään. USA:ssa on yliopistoissa ollut kummallista kehitystä: opiskelijoiden asenteet ovat kääntyneet osin sananvapauden vastaisiksi.
Mutta ongelmat ovat tällä hetkellä muualla kuin Suomen lainsäädännössä. Autoritaaristen valtioiden vahvistuminen ja niiden harjoittama peli ovat todellisia uhkia. Siitä olisi syytä pitää ääntä.
Käyttäkäämme sananvapautta rohkeasti, mutta viisaasti!
Lisää aiheesta
- HS-analyysi: Mitään ei saa enää sanoa, hokevat taiteilijat ja konservatiivipoliitikot?
- Iltasanomat: Eppu Normaali, “Mistään ei uskalla enää edes leikkiä laskea!”
- New York Times: Russian Hacking and Influence in the U.S. Election
- Guardian: How the online hate mob set its sights on me
- Freedom House: China, country report
- Brookings: Views among college students regarding the First Amendment, Results from a new survey
- Ai Weiwei: Study of Perspective Project