USA:n vaalijärjestelmä

Kirjoitin USA:n hallinnosta ja liittovaltiosta ja nyt jatkan vaalijärjestelmällä. USA on iso maa, jossa kansalaiset pääsevät vaikuttamaan monella tasolla, näin se toimii!

Äänioikeus

Jokaisella 18-vuotiaalle kansalaisella on oikeus äänestää. Perustuslaki sallisi äänestysiän olevan nykyistä 18 vuotta alhaisempikin, mutta mikään osavaltio ei ole sitä laskenut. Äänestäminen edellyttää rekisteröitymistä äänestäjäksi. Tapa vaihtelee osavaltioittain. Yleensä pitää rekisteröityessään valita jokin puolue, jonka äänestäjäksi rekisteröityy. Se ei tosin velvoita äänestäjää varsinaisessa vaalissa. Vain Pohjois-Dakotassa ei tarvitse tehdä etukäteen rekisteröitymistä (sielläkin paikallisvaaleissa voi olla rekisteröitymisiä).

Jossain osavaltioita voi rekisteröityä verkon kautta ja osassa ei: esim. Alaskassa onnistuu verkossa, Arkansasissa pitää postittaa lomake. Vaalirekisteröityssivuilta löytyy näistä tietoa osavaltioittain: http://vote.gov. Rekisteröityminen loppuu 2–4 viikkoa ennen vaaleja, tosin joitakin äänestyspäivän rekisteröitymismahdollisuuksiakin on.

USA:ssa on osavaltioissa rajoitteita vankien äänestämiselle. Florida, Kentucky ja Virginia eväävät raskaammista rikoksista tuomituilta eliniäksi äänioikeuden. Tuomiotaan suorittaville on eriasteisia rajoitteita useissa osavaltioissa. Tämä on iso ero verrattuna Eurooppaan, jossa tyypillisesti äänioikeutta ei enää voi menettää.

Ennakkorekisteröitymisen vaatimista on kritisoitu paljon ja se varmasti vaikuttaakin huonommin koulutettujen ja vähäosaisten äänestysaktiviisuuteen, koska ei voi vain vaalipäivänä kävellä äänestämään. Tietenkin myös muutaman viimeisen viikon aikana ei voi enää saada mitään yllättävää liikettä puolelleen potentiaalisista nukkuvista äänestäjistä, kun vain tietty osa kansasta on rekisteröitynyt ennakkoon.

Äänestysprosentit ovatkin monesti suomalaisittain alhaisia. 2012 arvoitiin, että melkein 1/4 äänestysikäisistä ei ollut rekisteröitynyt äänestämään. Toisaalta, USA:n tyyppisessä liittovaltiossa ihmisiä kiinnostaa paljon vähemmän oman elämänpiirin ja oman osavaltion ulkopuoliset asiat.

Äänestäminen

Itse äänestäminen tapahtuu joko vaalipäivänä. Joissain osavaltioissa (33:ssa ja DC:ssä) voi äänestää myös ennakkoon. Äänestämisessa käytetään monenlaisia sähköisiä ja mekaanisi koneita perinteisten lappujen rinnalla (googlaa: us election machine). Laskennoista on saatu myös riitoja aikaiseksi, isoimpana muistetaan Bush nuoremman presidentinvaalien aikainen laskentakiista Floridassa, joka meni oikeuteen asti. Siellä oli käytetty konetta, joka painoi reikiä äänestyslippuihin, mutta kone ei toiminut oikein luotettavasti.

Ulkomailla asuvat kansalaiset voivat tilata äänestyslipun itselleen ja lähettää sen takaisin tai palauttaa lähimpään USA:n lähetystöön. Tämäkin on sisänsä kankea tapa, koska se edellyttää ennakkovalmistaumista. Esim. suomalaiset voivat vain mennä johonkin lähetystöön vaalipäivänä ja äänestää ihan normaalisti. Itsekin olen kerran äänestänyt Suomen Etelä-Afrikan suurlähetystössä Pretoriassa.

Monien erilaisten äänestystapojen kirjoa on myös kritisoitu ja vaadittu yhtenäistämään ja selkeyttämään äänestämistä. Ei taida tähänkään mitään nopeaa ratkaisua löytyä, 50 osavaltiota tekevät omia päätöksiään ja jokaisessa on totettu omiin systeemihinsä. Toisaalta myös systeemi on koko ajan valvonnan alla ja kansalaisetkin aktiivisesti osallistuvat sen arvosteluun, joten eiköhän se kuosissa tule jatkossakin pysymään.

Edustajainhuoneen vaalit

Edustajainhuoneen vaalit ovat 2 vuoden välein. Ne yhdistetään presidentinvaaleihin ja keskelle presidentin toimikautta (mid-term election). Lyhyestä kaudesta johtuen edustajainhuoneen jäsenet kuvastavat hyvin kulloistakin kansalaisten mielipideilmastoa ja he kuuntelevat koko ajan herkällä korvalla äänestysalueensa tuntoja. Heillä on koko ajan paine näyttää, että ovat aktiivisia ja toimivat alueensa ihmisten eduksi.

Vaaleissa edustajat valitaan 435:stä vaalipiireistä niin, että eniten ääniä saanut ehdokas pääsee alueensa edustajaksi. Poikkeus on Louisiana, jossa on kaksivaiheinen vaali, eli voittajan pitää saada vähintään puolet alueen äänistä. Osavaltioiden kesken paikat jaetaan väkiluvun suhteessa (10 vuoden välein mitattuna), mutta jokainen saa vähintään yhden edustajan. Kalifornialla on nykyään yli 50 paikkaa ja 7 pienimmällä osavaltiolla vain yksi paikka.

Vaalipiirijako pyritään tekemään niin, että se joka vaalipiirissä on suunnilleen sama väkimäärä. Tämä jättää pientä peliä vaalipiirien maantieteellisten rajojen piirtelyssä ja siksi puolueet yrittävät aina vähän muutella rajoja itselleen edullisemmaksi. Tästä keskusteltiin viimeksi taas edellisten vaalien yhteydessä, tätä kutsutaan USA:n politiikassa gerrymanderingiksi.

Senaatin vaalit

Senaatissa on jokaisella osavaltiolla 2 senaattoria. Heidät äänestetään kolmessa ryhmässä (class): 33, 33 ja 34 senaattoria aina 2 vuoden välein. Siis senaatinkin vaaleja on 2 vuoden välein, mutta vain kolmasosa senaattoreista vaihtuu kerrallaan. Toinen osavaltion senaattori on eri ryhmässä kuin toinen. Siksi jokaisella osavaltiolla on aina kerrallaan virkaiältään nuorempi ja vanhempi senaattori kongressissa.

Senaatissa on siten enemmän jatkuvuutta ja senaattorit ovat paljon edustajainhuoneen jäseniä itsenäisempiä toimijoita, jotka eivät aina äänestä puolueensa tai osavaltionsa päivänpolitiikkan mukaan.Usein senaattorit ovat jo hankkineet pitkän kokemuksen politiikassa ja ovat tyypillisesti jo istuneet kausia edustajainhuoneessa. Monet ovat entisiä osavaltioiden kuvernöörejä. He osaavat oman osavaltionsa ja valtakunnan politiikan suvereenisti.

Presidentin vaalit

Presidentin vaalit ovat neljän vuoden välein. Presidenttinä voi sama henkilö olla vain kaksi kautta peräkkäin. Juuri äänestettiin 45. presidentti, Donald Trump.

Presidentin pitää perustuslainmukaan täyttää seuraavat ehdot:

  • Kansalainen ja syntynyt USA:ssa
  • Vähintään 35 vuotta vanha
  • Asunut USA:ssa vähintään 14 vuotta

Esivaalit

Ehdokkaat valitaan kahdelle valtapuolueelle esivaaleissa (primary), jotka ovat melkein yhtä suuri show ja kiertue kuin itse varsinaiset vaalitkin. Ehdokkaat kiertävät osavaltioita ja äänestykset tärkeimmissä osavaltioissa ovat isoja mediatapahtumia. Esivaaleissa on kahdella suurimmalla puolueella monenlaisia äänestysmuotoja. Erikoisin minusta on caucus -menettely, joka on käytössä muutamissa osavaltioissa, merkittävin niistä on Iowa. Menettelyssä ehdokkaat saavat ääniä eräänlaisissa kannattajien tupailloissa. Demokraateilla tapa on kaikkein monimutkaisin. En mene tähän nyt tarkemmin, lukekaa interwebistä lisää!

Unohtuu myös usein, että vaaleissa on muitakin puolueita kuin vain kaksi suurinta puoluetta. Alla kuvassa 2016 presidentin vaaleissa mukana olleiden puolueiden määrät osavaltioittain. Yhdysvalloissa puhutaan “third party”-ehdokkaista, kun tarkoitetaan muiden puolueiden ehdokkaita. Viimeksikin libertaarien Gary Johnson sai 4,5 miljoonaa ääntä ja vihreiden Jill Stein 1,5 miljoonaa – ei siis mitään puuhastelua!

Myös puolueista riippumattomat ehdokkaat ovat mahdollisia. Periaatteessa kuka vain, joka täyttää presidentin vaatimukset (katso edellä) voi ilmoittautua ehdokkaaksi keräämällä vähintään 5000 dollaria ja rekisteröitymällä liittovaltion vaaleja hallinnoivalle komissiolle (FEC).

Vaalit

Varsinainen presidentin vaali on välillinen vaali, jossa osavaltioissa valitaan valitsijamiehet (electroral college), jotka sitten äänestävät presidentin. Valitsijamiesten määrä on 538 (electors) ja voittoon vaalissa tarvitaan vähintään 270 valitsijamiestä. Tässä on ajatuksena ollut aikoinaan tasapainottaa suoraa vaalia osavaltioiden valitsemilla valitsijamiehillä. Osavaltioilla on oma kiintiönsä ja se on väkimäärän mukaan painotettu (vähintään yksi plus senaattoreiden määrä). Eli pienimmällä on 3 ja suurimmalla Kalifornialla 55 valitsijamiestä. Mielenkiintoinen historiatieto oli, että valitsijamiesmäärään vaikuttavaan väkilukuun laskettiin etelän orjavaltioissa myös orjat, vaikka heillä ei äänioikeutta ollutkaan. Siksi monet niistä olivat pitkään kokoaan merkittävämpiä osavaltioita presidentin vaaleissa.

Valitsijamiehet menevät nykyään osavaltiossa sille, joka saa eniten ääniä osavaltion vaalissa. Tämä on osavaltioiden päätettävissä oleva menettely, josta on vain kaksi poikkeusta: Nebraska ja Maine. Niissä valitsijamiesten määriä painotetaan ehdokaiden saamien äänien suhteessa. Usein käy niin, että vaalien häviäjä saa vähemmän varsinaisia ääniä kuin voittaja siksi, että on hävinnyt pari vaa´ankieliosavaltiota. Näin kävi Hillary Clintonillekin 2016, hän sai 1,3 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump, mutta hävisi valitsijamiehissä 232 vs. 306.

Viime vaalien jälkeen on ollut paljon keskustelua, että jotkin osavaltiot muuttaisivat järjestelmäänsä, mutta tuskinpa kukaan haluaa tuttua systeemiä tosissaan lähteä muuttamaan. Electoral collegen sivuilla on paljon lisätietoa järjestelmästä.

Osavaltioiden parlamentit

Osavaltioissa äänestetään jokaisen oman perustuslain mukaisesti osavaltion ala- ja ylähuone (vain on Nebraskassa yksikamarinen parlamentti), kuvernööri ja varakuvernööri (5 osavaltiossa ei ole, vaan ylähuoneen puhemies toimii varakuvernöörinä).

Alahuonetta kutsutaan osavaltioiden lainsäädännössä eri nimillä: ainakin House of Representatives, State Assembly, General Assembly, House of Delegates ja General Court. Ylähuone on aina senaatti. Suurimmassa osassa osavaltioita homma on osa-aikaista, isoimmissa nykyään käytännössä täyspäiväistä. Vuosipalkkio vaihtelee nollasta (New Mexico, tosin kokouspalkkiot) reiluun 100k USD:hen (Kalifornia).

Osavaltioiden vaaleja tulee tasaisesti joka vuosi ja säännöt vaihtelevat osavaltioiden omien perustuslakien mukaan. Niistä löytyy kätevä listä tämän sivuston kautta.

Hyvä esimerkki lueskella lisää on esimerkiksi New Hampshiren General Court Wikipediassa ja täällä parlamentin omat sivut.

Tuomioistuinten vaalit

Osavaltioiden tuomioistuimiin valitaan tuomareita äänestyksillä. Nämä käytännöt vaihtelevat osavaltioittain, mutta melkein kaikissa on äänestettyjä tuomiovallan käyttäjiä. Myös puhtaasti paikallisiin oikeuksiin (tuomitsevat pikkuasioita tyyliin liikennerikkomuksia) voidaan valita tuomareita vaaleilla.

Tuomioistuimista mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vaikka USA:ssa on muuten common law -pohjainen systeemi, Lousianassa on Ranskan peruja piirteitä myös Euroopan mallista.

Paikallistason vaalit

Paikallisesti on monenlaista vaalia kunnissa ja piirikunnissa. Valitaan mm. sheriffejä ja muita paikallisia virkamiehiä erilaisiin tehtäviin. Tällä sivulla on lista vuoden 2017 paikallisista vaaleista eri osavaltioissa.

Usein näitä osavaltion ja muiden paikallistason vaaleja yhdistetään valtakunnallisiin vaaleihin, jolloin äänestettävänä saattaa olla yhtä aikaa monia hyvin erilaisia asioita. Viimeksikin oli presidentinvaalin yhteydessä esim. 9 osavaltiossa yhtenä äänesyskohtana kannabiksen laillistaminen.

Kallista kampanjointia

Suomessa valitetaan kampanjoinnin kalleutta, mutta USA on aivan omassa luokassaan. Edustajainhuoneen pesti maksaa helposti miljoonan ja senaattoriksi pitää kerätä vaalikassaa jo 5–6 miljoonaa dollaria.

Vaalirahoitusta on lainsäädännöllä rajoitettu jonkin verran ja lahjoituksille on kaikenlaista rajoitusta. Näitä kuitenkin kierretään erilaisten vaalirahoitusorganisaatioiden kautta ja lain porsaanreikien kautta. Political Action Committeet (PAC) ovat nykyään vaalirahoitukseen muodostettuja non-profit -organisaatioita, joiden kautta kanavoidaan miljoonia ja miljoonia rahaa ehdokkaiden kampanjoihin. Niitä on monen tyyppisiä ja nykyään (vuodesta 2010 alkaen) voi olla myös ns. super PACeja, joiden kautta varainkeruulle ei käytännössä ole rajoituksia. Rahoituksen läpinäkyvyys on jatkuvasti keskustelun aiheena USA:ssa, ja kaikenlaisia kähmintöjä tulee silloin tällöin esiin.

Joka tapauksessa presidentiksi haluavan pitää osata kerätä rahaa ja tulla toimeen oman puolueen organisaation ja isojen tukijoiden kanssa. Ei ole ihme, ettei pääpuolueille ole syntynyt vakavia haastajia. Viimeisimmät kampanjat, pitää huomioida myös esivaalikiertue, ovat maksaneet satoja miljoonia dollareita, viimeisimmät toista miljardia per loppukaksikko. Yllä oleva kaavio on täältä. Iso maa, iso media!

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *