Norjassa pidettiin eilen 11.9.2017 parlamenttivaalit. Parlamenttia kutsutaan Norjassa Suurkäräjiksi (Stortinget) ja sinne valitaan vaaleilla neljän vuoden välein 169 suurkäräjäedustajaa.
Hallintomalli
Norja on perustuslaillinen monarkia, jonka päämies on kuningas. Absoluuttinen monarkia lakkautettiin perustuslain voimaantullessa 1814 ja parlamentarismiin siirryttiin 1884. Ruotsista Norja itsenäistyi lopullisesti 1905.
Oikeaa valtaa kuninkaalla ei enää ole, mutta hän nimittää muodollisesti pääministerin ja ministerit sekä toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä. Kuningas allekirjoittaa lait, mutta käytännössä parlamentti on ylin päättävä elin, koska se voisi kuitenkin vetollaan laittaan lain voimaan kuninkaan mielipiteestä välittämättä.
Parlamentti on yksikamarinen. Parlamentti toimii perustuslain mukaan aina täydet 4 vuotta, eikä sitä voi välillä hajottaa. 2009 tuli voimaan perustuslakiuudistus, jolla aikaisemmin kaksikamarinen parlamentti muuttui yksikamariseksi. Jo aiemmin budjettiasiat ja perustuslakiasiat käsiteltiin yksikamarisesti yhteisistunnossa, joten parlamentti oli jo isoissa asioissa paljolti yksikamarisen mallin mukainen. Parlamentin alla toimivat myös oikeusasiamiehet.
Parlamenttitalo on Oslossa, se on vanhaa ruotsalaista perua 1860-luvulta. Se on aika pieni, mutta varsinkin pääistunnoissa se toimii areenana kokoontumisille.
Hallitus
Hallitukseen kuuluu pääministerin lisäksi lain mukaan vähintään 7 ministeriä, viimeisimmässä hallituksessa oli 18 ministeriä.
Norjassa oli viimeksi Erna Solbergin muodostama kahden puolueen vähemmistöhallitus, jossa oli Konservatiivipuolue ja Edistyspuolue. Ne saivat parlamentissa tuen myös liberaaleilta ja kristillisdemokraateilta.
Parlamenttivaalit
Norjassa on 19 lääniä ja niistä valitaan edustajat puoluelistoilta käyttäen Saint-Laguën metodia. Se on hyvin lähellä d´Hontin menetelmää, mutta eri jakajia käytetään. Lisäksi mukana on tietty tasaussysteemi, joten vaalitulosta ei helposti hahmota suoraan, vaan pitää vähän laskea.
Eilen pidetyissä vaaleissa nykyinen pääministeri Solberg sai hallituspohjalleen riittävän kannatuksen ja muodostaa hallituksen todennäköisesti siltä pohjalta. Työväenpuolue sai selkeän tappion, kuten sosiaalidemokraateille on käynyt Euroopassa vähän joka puolella.
Puolueet jakautuvat seuraavasti (ei aivan viimeisin tulos, Wikipediasta):
Norjan puoluekentässä puolueet ovat hyvin nimiensä mukaisia ja niistä saa käsityksen suomalaisten vastaavien puolueiden pohjalta.
Erikoisuus on Edistyspuolue, jossa edistystä ei ainakaan valistuksen hengessä ole. Kyseessä on talouskonservatiivinen ja ulkomaalaisvastainen puolue. Puolue kutsuu itseään liberalistiseksi, mutta se on enemmän mielikuvan luomista. Puolueen sivut löytyvät täältä, kannattaa vilkaista. Käytännössä puolue on Perussuomalaisten tyylinen populisti puolue, joka ajaa jonkinlaista elitismivastaisuutta ja populistisesti yksinkertaisia ratkaisuja. Johtaja Siv Jensen muistuttaa taustaltaan ja mielipiteiltään vähän Saksan AfD:n uutta pankkiirikonservatiivijohtajaa.
Oikeuslaitos
Korkein oikeus on Norjassa ylin oikeus. Siihen kuuluu presidentti ja 18 tuomaria. Lisäksi on hovioikeudet ja käräjäoikeudet. Siviilijuttuja käysittelevät erilliset oikeudet ja lisäksi on erikoituomioistuimia kuten Suomessakin (mm. työtuomioistuin).
Norjassa on myös tarvittaessa valtakunnanoikeus parlamentaarikkojen ja korkeimpien virkamiestin virkarikoksia varten, mutta sitä ei ole tarvittu 20-luvun jälkeen. Siihen valittaisiin 5 korkeimman oikeuden tuomaria ja 6 muuta tuomaria.
Norjan merentakaiset alueet
Norjan erikoisuus ovat muutamat sen hallinnassa olevat alueet kaukana emämaasta. Näistä Norjan kuningaskuntaan kuuluvat:
Huippuvuorilla on demilitarisoitu asema ja ne ovat vähän kuin Ahvenanmaa Suomelle. Huippuvuoret eivät kuulut Schengen-alueeseen eivätkö ole osa Euroopan talousaluetta, vaikka Norja on.
Norjan hallinnassa ovat lisäksi seuraavat alueet Antarktiksella:
- Kuningatar Maudin maa Antarktiksella (kooltaan 2,7 miljoona neliökilometriä!!)
- Boyvet-saari
- Peter I:n saari
Norja yritti myös 1900-luvun alussa saada itselleen palan Grönlannista, ns. Erik Rauden maan. Mutta Grönlanti jäi kuitenkin kansainvälisen oikeuden päätöksellä kokonaan Tanskalle 1933.