Pienoismalli- ja elokuvamuseo Musée Miniature et Cinéma à Lyon on vanhassa kaupungissa renessanssin aikaisessa talossa. Museo on iso ja käyttää koko 7-kerroksisen talon.

Elokuvamuseo

Koko museo on yhden miehen, Dan Ohlmanin, luomus. Hän on tehnyt uransa elokuvalavastusten parissa ja on tehnyt myös paljon miniatyyrisisutuksia omaksi huvikseen. Museo yhdistää näitä kahta intohimoa.

Museossa on esillä valtava määrä elokuvissa käytettyä puvustusta, lavastusta, rekvisiittaa ja pienoismalleja. Alimpaan kerrokseen oli tehty Das Parfum -elokuvan kohtausten lavastuksia. Elokuva täyttää yli puolet museosta.

Mukana on monenlaista pientä ja isompaa tavaraa Hollywood-elokuvista ja tv-sarjoista. Paljon scifi-, kauhu- ja fantasia-genrestä. Mm. Star Wars -maskeja. Yhdessä huoneessa on vuoden 2004 Alien vs. Predator -elokuvassa käytetty reilu 3 metriä korkea äiti-alien-robotti, joka kolistelee ketjujaan ja ärjyy pimeässä. Se oli ehdoton tyttöjen suosikki!

Itselle tuli vastaan hauskoja muistoja mm. V-sarjasta ja Babylon 5:stä – ja Starship Troopersista! Oli myös ensimmäisessä Indiana Jonesissa ollut pääveistos, se jonka painoa Indy arvioi hiekkapussia vasten 🙂

Taidenäyttelyt

Ylimmissä kerroksissa oli enemmän taidepuolta. Vaihtuva näyttely sisälsi Charles Matton -nimisen taiteilijan tekemää pienoismallitaidetta. Hän tekee pieneen kokoon kuvitteellisia sisustuksia. Tyyliin “kylpyhuone” tai “Francis Baconin ateljee”. Osa oli aika isoja pari metriä kanttiinsa olevia tiloja, joissa leikittiin peilien avulla tehdyillä perspektiiviharhoilla (tyyliin kirjastokäytävä, joka jatkuu loputtomiin). Harvemmin tapaa noin hitaalla metodilla tehtyä taidetta. Erittäin mielenkiintoisa katsottavaa!

Ylin kerros sisälsi Dan Ohlmanin itsensä tekemiä miniatyyrisisustuksia, ja niitä oli kymmeniä. Ne olivat erilaisia huoneita ja tiloja, joiden sisään katsottiin tai joista oli yksi seinä poistettu. Osa oli vain 20-30 cm korkeita ja osa metrin kanttiinsa. Osa oli tehty oikeista paikoista, kuten Lyonin oopperan ylimmän lasikattoisen kerroksen balettisali.

Lisäksi oli erilaisia pienoisesineitä: mm. pikkutarkasti tehtyjä minihuonekaluja. Käsittämätöntä, miten joku on jaksanut väkertää esim. 10-15 senttiä korkeita täydellisiä kopioita jostain vanhoista lipastoista. Tai kaivertaa tulitikun kokoisista tikuista veistoksia, joita pitää katsoa suurennuslasilla. Mukana oli miniatyyrikokoiset lukot, saranat, helat jne.

Paikalliset käyvät tuolla kuulemma usein, koska lapset tykkäävät niin kovasti siellä olevista loputtomista yksityiskohdista. Museo on kallis, koska se ei saa mitään julkista tukea. Sisäänpääsy perheeltä on yli 20 euroa, mutta on ehdottomasti sen arvoista.