Olimme viikonlopun Tallinnassa ja tutkimme Kadriorgin puistoalueella olevat museot, Fotografiskan sekä kävin KGB-vankilamuseossa keskustassa. Lisäksi ihastuimme maailman parhaaksi valittuun Rahva Raamat -kirjakauppaan!
Kadriorgin palatsi
Viron taidemuseo ylläpitää Kadriordin puistoalueella Pietari Suuren kesäpalatsissa museota, johon on sijoitettu ulkomaisen vanhan taiteen kokoelma. Rakennus toimi 30-luvulla Viron presidentin virka-asuntona, mutta NL:n aikana se rapistui. NL:n miehityksen jälkeen rakennus ja puisto kunnostettiin ja se ollut museokäytössä vuodesta 2000.
Rakennus on itsessään pala autokratian historiaa. Se on rakennettu suuren Pohjan sodan jälkeen Pietari Suuren kesäasunnoksi. Se valmistui ennen Pietarin kuolemaa, mutta sitä ei oikeastaan koskaan käytetty. Maakuntiin rakennettiin keisareille linnoja ja palatseja, joiden tarkoitus oli vain näyttää valtaa rahvaalle. Osassa niistä autokraatti itse ei koskaan välttämättämättä vieraillut. Tämäkin rakennus tehtiin aikaisemman kartanon paikalle, italialaisen arkkitehdin suunnittelemana Versailles´n tyyliin. Alueelle tehtiin myös muotopuutarha ja puistokäytävä merelle.
Museossa on vanhaa 1500-1700-lukujen maalaustaidetta. Ei mitään suuria nimi, mutta ihan edustavia töitä omalta ajaltaan. Itselleni jäi mieleen hollantilaisen barokin teoksia, joista tunnistin tekijöistä mm. Cornelis Schutin. Venäläisen taiteen osastolta voi mainia, että siellä on yksi Repinin maalaus. Palatsissa on myös upea 1700-luvun tyyliin stukkokoristeltu pääsali – sellaisia ei Pohjolassa juuri ole!
Mikkel-museo
Vieressä on pienempi museo Mikkel, jossa on virolaisen taidekeräilijän Johannes Mikkelin kokoelma. Mikkel keräsi kokoelmansa NL:n aikaan, mikä tekee kokoelman historiasta erikoisen ja harvinaisen. Kokoelma on nyt esillä Kadriorgi palatsin vieressä, entisessä palatsin keittiörakennuksessa. Kokoelmassa on maalauksia 1400-luvulta lähtien (mm. Dürerilta ja Cranachilta), mutta myös uudempaa taidetta (hollantilaista barokkia mutta myös modernia symbolismia). Mikkel oli mieltynyt keramiikkaan ja posliiniin, jota onkin kiinalaisesta lähtien esillä. Kannattaa ehdottomasti piipahtaa!
Kumu – modernintaiteen ja nykytaiteen museo
Viron taidemuseon päänäyttelyrakennus on 2006 valmistunut Kumu. Se on moderni iso museo, joka on suomalaisen Pekka Vapaavuoren suunnittelema (selkeästi hänen päätyönsä). Museon tarkoitus on esitellä virolaista taidetta, mutta erityisesti uudempaa taidetta.
Museo on tyypillinen moderni museo, jossa kaikki toimii ja on tehty viimeisen päälle. Hieman jäi jopa kliininen kuva, ehkä arkkitehtuuri on niin tutun oloista: sisäänkäynti muistuttaa Kiasmasta. Itselleni tuli mieleen Keilalahden Nokia-talon fiilis: isoja valoisia tiloja ja materiaaleina lasi, kivi, puu sekä teräs. Ulkopuolelta rakennus on omanlaisensa, se on rakennettu osin maan sisään puolikuun muotoon, eikä siitä tule heti niin vahvaa tietyn aikakauden ja tyylin tuntua.
Nyt esillä oli Viron kansalliseen heräämiseen liittyvä näyttely, laaja pysyvä näyttely virolaisesta taiteesta, sekä vaihtuva näyttely Neuvostoliitton aikaista pop-taidetta. Iso vaihtuva näyttely käsitteli tieteen visualisointi ja taidetta. Ylin kerros oli kiinni, sinne oli tulossa uusi näyttely, jotain nykytaidetta. Itselleni jäi mieleen mm. Konrad Mägi, joka on virolaisille tärkeä taiteilija viime vuosisadan alusta.
Viro-näyttelyssä oli kaksi hienoa oivallusta: Viron historiaan liittyvien henkilöveistosten galleria sekä muotokuvista muodostettu valtava “purjeseinä”. En muista vastaavia nähneeni aiemmin, hienosti tuotu äkkiseltään vähän tylsä aihe uudella tavalla näytille. Molemmissa oli hienosti käytetty korkea iso tila nokkelalla tavalla.
Erityisesti jäi mieleen pienempi vaihtuva näyttely NL:n aikaisesta pop-taiteesta. Itselleni oli melko tuntematon genre ja ajanjakso.
Erittäin mielenkiintoista, miten saman tyyppisiä teemoja oli käsitelty NL:n sensuurin alla – osa varmaan myös enemmän tai vähemmän salaa. Teoksissa näkyi myös, miten 80-luvun kuluessa kontrolli alkoi helpottaa taiteessakin.
Fotografiska – valokuvataiteen museo
Tukholman Fotografiskan satelliittimuseo on Telliskiven alueella oleva uusi museo. Alue vaikuttaa tosi trendikkäältä vanhalta teollisuusalueelta, joka on muuttumassa asuin- ja toimistoalueeksi, jonkinlaiseksi luovaksi keskukseksi. Kesällä varmasti todella mukava paikka viettää iltaa!
Fotografiskassa oli Andy Warhollin ottamia valokuvia, Cho Gi-Seokin näyttely sekä Frank Ockenfelsin näyttely. Pidin Ockenfelsin töistä, vaikkakaan ei voi välttyä näkemästä vahvoja vaikutteita mm. Basquaitiin.
Museota on hehkutettu paljon, joten odotin sen olevan isompi. Museo on hieno moderni museo, jossa on myös ravintola- ja kahvilatoimintaa, ilmeisesti vieläpä hyvin korkeatasoista sellaista. Mutta näyttelyt olivat kuitenkin aika perinteisiä “kuvat seinillä pyhässä tilassa”-tyyppisesti. Ei ollut mitään interaktiivista tai kokeilevampaa muotoa. Ei siis mitään vikaa, mutta hieman petyin ennakkohehkutukseen verrattuna.
KGB:n vankilamuseo
Pieni mutta väkevä museo vanhassa kaupungissa sijaitseva KGB-sellimseo. Museo kuuluu Viron Miehityksen ja vapautumisen museoon, jolla on uudet tilat vanhankaupungin lounasipuolella. Sinne emme valitettavasti tällä reissulla ehtineet. Sellimuseo on entisen KGB:n käyttämän talon kellarissa. Kellarissa oli kuulustelusellit, joissa virolaisia kuulusteltiin ja myös kidutettiin. Museoon on tehty video- ja ääni-installaatioita sekä paljon infoa sellien läpi kulkeneiden kohtaloista.
Museolta voi kävellä katsomaan nykymaailman terroristivaltion suurlähetystöä. Venäjän suurlähetystön edessä oleva aita on vuorattu viesteillä Ukrainan sodasta, virolaisten viesti itään ei jää epäselväksi, vaikka en kieltä osaakaan. Paljon ei ole KGB:n ajoista naapuri muuttunut.
Rahva Raamat – maailman paras kirjakauppa
Viru-kauppakeskuksessa on maailman parhaaksi valittu kirjakauppa, Rahva Raamat! Iso kirjakauppa, jossa on monenlaista tarjontaa, on aina mahtava vierailukohde. Kävimme kaupassa kahtena päivänä, koska hotellimme oli lähellä.
Myös lapset viihtyivät hyvin modernissa kirjakaupassa, jossa on vaikka mitä tutkittavaa. On todella hienoa nähdä, miten paljon virolaista kirjallisuutta on tarjolla. Viroksi kirjoitettua on paljon, mutta myös käännöskirjallisuutta. Viro siis voi kielenä hyvin!