Suomen rauhansopimukset kautta aikojen Pähkinäsaaresta Moskovaan

Peter-the-Great_Meditating the Idea of Building StPetersburg at the shore of Baltic Sea-Benois_FB
Alexander Benois´n maalaus: Pietari Suuri pohtii Pietarin perustamista.

Suomi ja suomalaisuus syntyivät suurvaltojen välisten sotien ja intressien seurauksena – ja niistä huolimatta. Tsaarit halusivat pitää Ruotsin vaikutuksen poissa Suomesta ja suojata Pietaria. Suomen sallittiin “suomalaistua”, kunhan olivat kiltisti imperiumin osa. Samalla he tulivat luoneeksi pohjan itsenäiselle valtiolle, jota eivät enää saaneetkaan osaksi itsenään. Sota ja rauha ovat määritelleet Suomen kehitystä vahvasti.

Suomen maa-alueet eri aikoina

Tässä tiivistetysti Suomen alueen rajat viimeisen 700-vuoden ajalta.

Rauhansopimukset-Suomi-Ruotsi-Venäjä: Peltonen (1958)

Ruotsin ja Venäjän välissä

Ruotsi ja Novgorod taistelivat ensimmäisen kerran Suomen alueesta 1000-luvun alussa, kun ruhtinas Vladimir hyökkäsi Hämeeseen. Siitä lähtien onkin sodittu tasaisesti läpi vuosisatojen.

Kaikki sodat ovat oikeastaan johtuneet Nevan alueen hallinnasta. Ruotsin ja Venäjän (aiemmin Novgorodin) raja on siirtynyt vuosien kuluessa Suomen alueella itä-länsi-suunnassa eteen ja taakse riippuen aina kulloisistakin voimasuhteista.

Itäraja (siis suomalaisittain katsottuna) jakoi kahden suurvallan välillä alueet kulttuurillisesti: idässä ortodoksit ja lännessä ensin katoliset sitten protestantit. Uskonto vaikutti myös siihen, mistä suunnasta oppia ja vaikutteita haettiin. Suomi suuntautui Ruotsiin ja luterilaisuuden kautta Saksaan. Ihmisiä opetettiin lukemaan Raamattua omilla kielillään (mikä synnytti suomenkielen), lait olivat Ruotsin mallisia, hallinto ei perustunut korruptiin ja ihmiset luottivat toisiinsa kuten kunnon luterilaisten pitää. Toisaalta säilytettiin itäinen melankolisuus musiikissa ja viina maistui. Suomi on sekoitus itää ja länttä.

Ruotsi hallitsi aluetta 1700-luvulle asti ja olikin niskan päällä alueiden hallinnassa. Uudenkaupunkin rauhasta lähtien Venäjä otti Ruotsista niskalenkin, eikä Ruotsin suurvalta-asema enää koskaan palautunut muuallakaan Itämeren ympäristössä. 1809 jälkeen Ruotsi ei ole enää edes yrittänyt laajentaa alueitaan. Venäjä ei halunnut periferiaa liikaa taakakseen ja salli sille paljon erivapauksia, joista syntyi lopulta uuden valtion pohja.

Ruotsilla oli ollut enemmän halua omistaa aluetta ja tuoda oma uskontonsa ja mallinsa itäisimpään osaansa. Mutta Venäjää oikein koskaan kiinnostanut Suomen alue resurssina tai tiukasti osana valtakuntaa. Lapista ei ollut koskaan kiinnostunut oikein kukaan, vain Murmanskista ja yhteydestä Jäämerelle (sekä myöhemmin Petsamon nikkelistä).

Kyse oli Venäjälle aina enemmän turvallisuuspolitiikasta ja Itämeren hallinnasta. Venäjä (ja sitä ennen Novgorod) tarvitsi puskurivyöhykkeen Ruotsia vastaan, ja erityisesti Nevan/Pietarin suojaksi sekä kunnon sillanpääaseman Itämerelle.

Rauhansopimukset aikajanalla

Arvo Tuominen käy kepeästi läpi sotahistorian ja rauhansopimukset kirjassaan Suomi ja Venäjä – Koko tarina. Osin hänen kirjastaan ja osin muista lukemistani kirjoista keräsin tähän rauhat, joilla oli mielestäni iso merkitys Suomelle.

VuosiRauhaOma kommenttini
1323PähkinäsaariEtelä-Suomi Ruotsille (rajalinja Pähkinäsaaren linnoitussaarelta Hanhikiveen). Karjala Venäjälle. Lappi yhteisnautintoalueeksi.
1595TäyssinäRuotsi sai Karjalaa ja suurimman osan nykyistä Suomen Lappia.
1617StolbovaRuotsi sai Karjalan ja Inkerinmaan. Ruotsin alue oli suurimmillaan 1658.
1721UusikaupunkiSuuri Pohjan sota (21 vuotta). Ruotsi menetti Pietari Suurelle Inkerin ja Karjalan, raja siirtyi Haminan tietämille. Ruotsin alamäki alkoi.
1743TurkuHattujen surkea sota, täysi tappio Ruotsille. Raja Kymijoelle ja lisää Savoa Venäjälle.
1809HaminaVenäjä sai koko Suomen alueen, myös Ahvenanmaan.
1918Brest-LitovksVenäjä antoi Suomen Saksan etupiiriin osana sopimusta, jolla pääsi irti maailmansodasta.
1920TarttoEnsimmäinen oma rauhansopimus. Petsamo, Karjala, Sallan alue, Suomenlahden saaret, Ahvenanmaa. Venäjä sai Repolan ja Porojärven alueet.
1939*MoskovaSaksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus, ns. Molotov-Ribbetrop-sopimus. Salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi annettiin NL:lle. Sitä Stalin lähti toteuttamaan saman tien.
1940MoskovaTalvisota loppui, Suomi menetti Karjalan, Suomenlahden saaret ja Sallan.
1944*MoskovaVälirauhansopimus Venäjän kanssa, 1940 menetysten lisäksi vietiin Petsamo.
1947PariisiLiittoutuneet sopivat häviäjien rajoista ja paljonko sotakorvauksia maksetaan. Suomen armeijalle rajoitteita (lopetettiin 1990). Venäjä “vuokrasi” Porkkalan (vuoteen 1956).
1948*YYAVenäjä neutraloi Suomea pois läntisestä turpo-integraatiosta, sovittiin virallisesti lakanneeksi Venäjän kanssa 1992.
* Ei rauhansopimus, mutta merkityksellinen sopimus.

Knoppeja rauhansopimuksista

  • Pähkinäsaaren rauha 1323: Sovittiin “ikuinen rauha”. Sitä ennen oli sodittu 300 vuotta tasaisin väliajoin. Ruotsi perusti ensimmäiset linnansa vahvistaakseen asemaansa. Ikuista rauhaa kesti 25 vuotta, kunnes Ruotsi lähti taas hyökkäämään Nevalle. Sen jälkeen ikuisia rauhansopimuksia ei enää esitetty kirjoitettavan.
  • Täyssinän rauha 1595: Savolaisille tärkeä rauha, se laillisti savolaisen asutuksen, joka jäi uudelle Ruotsin alueelle. Inarijärvessä rajana oli iso lohkare Kaamasaaressa.
  • Inkerinmaa ja Stolbovan rauha: Inkerinmaan suomalainen asutus muodostui Ruotsin laajentumisen aikana 1600-luvulla. Paljon muuttajia tuli Savosta. 1900-luvun alussa alueella oli 120 000 inkeriläistä, NL:n vainojen jälkeen n. 20 000. Ruotsi myös perusti linnoituksen ja kylän Nyeskansin 1611, josta kasvoi myöhemmin Pietari.
  • Stolbovan rauha: Allekirjoittajana oli ensimmäinen Romanov-tsaari Mihail Romanov, joka laajensi Venäjää kauas Siberiaan. Hänen kaudellaan alkoi Venäjän vahvistuminen imperiumiksi.
  • Uudenkaupungin rauha 1721: Pietari Suuri valloitti ruotsalaisten linnoituksen Nevan suulla ja sen paikalle perustettiin Pietari.
  • Turun rauha 1743: Hattujen sota. Ruotsi olisi voinut menettää vaikka koko Suomen, sota meni niin surkeasti. Mutta keisarinna Elisabetin hyvä ystävä Herman Cedercreutz onnistui puhumaan Ruotsin kannalta lempeämmän rauhan.
  • Haminan rauha tehtiin ohi Ruotsin: Ruotsi joutui oikeastaan vain toteuttamaan sen, minkä Ranska ja Venäjä sopivat Tilsitissä 1807. Etupiirit oli jaettu uusien suurvaltojen kesken ja Ruotsi oli sivustakatsoja. Näin tapahtui uudestaan Suomen kannalta 1939, kun Saksa ja Venäjä sopivat etupiirit pienemmiltä kyselemättä.
  • Haminan rauha ja Lappi: Venäjä ehdotti rajan vetämistä Kalix-jokeen, eikä Torniojokeen. Aleksanteri I:n ei pitänyt asiaa tärkeänä, joten Ruotsi sai enemmän aluetta pohjoisessa. Lähellä oli, ettei Suomi olisi saanut Ruotsin nykyisiä kaivospaikkakuntia!
  • Moskovan rauhat: Paasikivi on kertonut, että edes Stalin ei olisi välttämättä edellyttänyt koko Suomen valtaamista jatkosodan jälkeen. Hänellekin tärkeintä olivat riittävä suoja-alue Muurmannin radalle ja Pietarille. Molotov piti myös vaikeana Suomen alistamista lopullisesti ilman pitkällistä sissisotaa ja kapinoita. Sopivissa oloissa olisi saattanut riittää, että raja olisi jäänyt Viipuriin. Tässäkin siis jatkui aiempien tsaarien näkemys isosta kuvasta.

Aleksanteri I yrittää halata Suomen hengiltä

Aleksanteri I ei ollut Suomesta kiinnostunut resurssina, perämaatahan se oli. Mutta hän halusi sen pysyvät tulevaisuudessa Venäjän vaikutuspiirissä. Siksi hän päätti antaa suomalaisille enemmän vapauksia ja omia hallinnollisia rakenteita, jotta he pysyisivät kiltisti Venäjän alla. Ruotsille ei enää annettaisi mahdollisuutta, koska suomalaisista tehtäisiin tyytyväisiä Venäjän alamaisia.

“Ihmiset täytyy joko ottaa armoihinsa tai tuhota kokonaan, sillä vähäiset loukkaukset he kostavat, mutta suuremmille eivät mahda mitään”

Aleksanteri I

Kävi kyllä niin, että Ruotsiin ei enää Suomessa katseltu. Mutta yhteys Saksaan ei myöskään unohtunut ja luterilaisuus säilyi valtauskontona. Paljon suomalaisia pyöri erityisesti Pietarissa liiketoiminnassa, työläisinä ja virkamiehinä. Suomalaissyntyisiä kenraaleitakin oli Venäjällä iso määrä, mm. eräs Mannerheim. Mutta samalla kävi niin, että oma identiteetti alkoi syntyä ja kun sopiva sauma suurvaltojen isossa pelissä tuli, Suomi irtautui emämaasta.

Maailmansodista selvittiin täpärästi

Ensimmäisessä maailmansodassa Suomi sovittiin Saksan etupiiriin. Toisessa maailmasodassa isot sopivatkin sitten toisin, tunnetuin seurauksin. Suomi joutui taiteilemaan yksin suurvaltojen välissä, Ruotsin heittäytyessä “puolueettomaksi” (vaikka kävi kauppaa kaikkien kanssa ja saksalaiset joukotkin kulkivat läpi).

Teemu Keskisarja sanoi jossain, että Suomen itsenäisyys on säilyvyt vain hyvin ajoitettujen takinkääntöjen ja muiden huonon sotaonnen seurauksena. Toisessa maailmansodassa Suomi olikin ensin länsimaiden myötätunnonkohteena Talvisodassa, sitten Saksan aseveli ja takinkäännön jälkeen taisteli vielä NL:n kanssa saksalaisia vastaan. Lopussa julistettiin syylliseksi ja hävisi maa-alueita sekä nöyryytettiin valvontakomissiolla. Mutta säilyi kuitenkin täpärästi itsenäisenä.

Ei ole pienen osa helppo!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *