Macron ja Le Pen toisella kierroksella 2022

Ranska presvaalit 2022-kansikuva

Kun vertaa vaalituloksia aikaisempiin, niin Macron sai hyvän tuloksen. Iso muutos on äärioikeiston nousu toisella kierroksella. Samalla myös sosialistit ovat nosteessa. Vastakkainasettelu kasvaa Ranskassa.

Toisen kierroksen tulokset historiallisesti

Ranskan vaalien tuloksia katsoin toimittaja Laurent de Boissieun ylläpitämien sivujen kautta.

Toiselle kierrokselle on viidennen tasavallan aikana menty vaaleissa joka kerta, vaaleja on ollut 11 kpl.

Vain 2002 Chiracin hakiessa toista kautta toisen kierroksen ääniosuus on ollut toiselle kandidaatille murskaava: Chirac voitti Jean-Marie Le Penin (vanhempi Le Pen) 82% – 18%. Kaikkina muina kertoina marginaali on selvästi pienempi. Tyypillisesti alle 10 %-yksikköä.

Ranskan pres.vaalit toinen kierros_historia
Äänestämättä jättäneiden ja hylättyjen äänien osuus on aina ollut iso Ranskassakin. Itse pidän sitä asiana, mikä ei koskaan ole hyvä demokratialle. Jostain syystä ihmisiä ei kiinnosta osallistuminen vaaleihin tai se koetaan turhaksi.

Mielenkiintoista on, että Le Penin perhe on ollut mukana jokaisessa presidentinvaalissa vuodesta 1988! Isä Jean-Marie vuoteen 2007 ja sen jälkeen tytär Marine. Isä sai ensimmäisillä kierroksillaan 10-15% väliin tasaisesti ja pääsi kerran toiselle kierrokselle 2002 Chiracia vastaan, jolloin hävisi murskaavasti. Hän ei saanut toiselle kierrokselle taakseen oikeastaan kuin ensimmäisen kierroksen äänestäjänsä.

Marine Le Pen on pärjännyt aina paremmin. 2012 hän ei päässyt toiselle kierrokselle (ääniä 17%), mutta sen jälkeen hän on kasvattanut kannatustaan tasaisesti. Vaikka hän on ryvettynyt monenlaisissa skandaaleissa ja on ihaillut autoritaarisia johtajia sekä saanut rahoitustakin Kremliltä, niin vuonna 2017 hän sai toisella kierroksella 33% äänistä. Hän siis onnistuu saamaan kannattajia laajasti ydinkannattajiensa ulkopuolelta toisin kuin isänsä.

Ajatuksia 2022 vaalien tuloksesta Ranskassa

Näissä vaaleissa erikoista oli, että Le Penin ohi meni vielä enemmän äärioikealta ponnistava uusi poliitikko Zemmour (7%), joka toisella kierroksella kannatti selväsanaisesti Le Peniä. Yhteensä oikeistopopulistit/äärioikeusto sai ensimmäisellä kierroksella 31% äänistä. Oikeistopopulistit/äärioikeisto on siis selvästi nousussa Ranskassa.

Ranskan presvaalit 2022 ensimm_kierros_historia

Vasemmiston / sosialistien ehdokas Melenchon sai 22% ensimmäisellä kierroksella ja hänen kannatuksensa oli ennen vaaleja vahvasti nousujohteinen.

Toisella kierroksella Macron sai 58,55 % ja Le Pen 41,45 % hyväksytyistä äänistä. Äänestysaktiivisuus oli 71,99%. Historiallisesti voittomarginaali on hyvä, mutta tästä vaalista erikoisen tekee kahden vahvan, keskenään hyvin erilaisen leirin, nousu istuvaa presidenttiä vastaan.

Ranskan presvaalit 2022 toinen kierros_kuvaaja

Edellä mainitut vasemmiston ja oikeiston leirit ovat molemmat hyvin anti-Macron, eivätkä tosiaa tule keskenään toimeen, joten vastakkainasettelu on Ranskassa lisääntynyt viimeisen 10-15 vuoden aikana. Ei ole odotettavissa kovin helppoja koalitioita tai konsensuspolitiikkaa.

Kun katsoo äänien jakaumaa, niin ensimmäisellä kierroksella merentakaisissa alueissa Melenchon voitti, mutta toisella kierroksella ääniä tuli suhteessa myös Le Penille (erit. Korsikalla). Pariisissa Macron sai suhteessa enemmän ääniä lännestä ja Le Pen itäpuolelta. Zemmourin suhteellinen vahvuus oli Marseillen kulmalla ja Korsikalla. Merentakaiset alueet menivät selvästi Le Penille, vaikka ensimmäisellä kierroksella suhteessa voittaja olikin Melenchon. Se on sinänäsä mielenkiintoista, että ne ovat vahvasti riippuvaisia valtion tuista, mutta ehkä Le Penin energiapopulismi on iskenyt ja toisaalta Macron voi näyttäytyä liian elitistisenä etäisemmissä osissa maata.

Koska Le Pen ja äärioikeisto saivat niin vahvan mandaatin, Ranskassa on odotettavissa “kolmas kierros” kesän parlamenttivaaleissa. Le Pen puhui vaalihäviön tunnustaessaan jo parlamenttivaaleista ja oli yleisönsä tukemana uhmakas ja itsevarma. Zemmour puhui myös edustajien saamisesta parlamenttiin.

Mielenkiintoista nähdä, miten politiikan kentän äärilaitojen vahvistuminen parlamentissa tulee vaikuttamaan Ranskan politiikkaan. Sekä Melenchonin että Le Penin kampanja tulevat varmasti olemaan kovia. Macronilla ei ole takanaan mitään vanhaa ja vahvaa ideologista puoluehistoriaa, joten sekin vaikuttaa LREMin kampanjointiin varmasti. Lisäksi häntä rasittaa pitkä presidenttiys ja kriisiaikojen takia ei varmasti voi revitellä lepsuilla vaalilupauksilla kuten oletan muiden taas tekevän.

Yleinen protestointi keltaliivien ja opiskelijoiden järjestämänä on myös mielenkiintoinen kuvio: yltyykö se taas ennen parlamenttivaaleja ja miten ehdtokkaat (erit. Melenchon) siihen suhtautuvat ja heitä ottavat huomioon viestissään.

Se on ainakin varmaa, että Macronilla ei ole helppo viedä omia sisäpoliittisia tavoitteitaan eteenpäin toisella kaudellaan. Ulkopolitiikassa ei luulisi tapahtuvan mitään dramaattista (tai sitten en osu siinäkään ennustuksessa yhtään oikeaan 🙂 )

Lisää aiheesta

France Politique -sivuston presidentinvaalien yhteenvedot

France24-kanavan presidentinvaalisivusto

BFMTV-uutiskanavan tulossivusto

CNEWS-uutiskanavan tulossivusto

Politicon analyysi vaaleista: “Macron reelected but Le Pen’s big score shows France increasingly divided”

(Kuvat postauksessa: France24, BFMTV ja France Politique)

Leave a Reply

Your email address will not be published.