Lyonissa kahviloissa käyminen ei Suomeen verrattuna ole kallista. Tässä yksi esimerkki kahvilakäynnistä. Muutaman viikon kokemuksella tuntuu, että tämä aika hyvin kuvaa tarjontaa ja hintatasoa täällä.

Esimerkki Chez Jules

Keskustassa, Rue Victor Hugo:lla, on kahvila nimeltään Chez Jules. Niitä on Lyonin alueella kuusi paikkaa. Kyseessä on paikallinen pieni ketju, joka on yksityisomistuksessa.

Kahvila-leipomo on vilkkaalla ostos- ja kävelykadulla, ei siis voi olla mikään halvin myyntipaikka. Heillä on asiakaspaikkoja sisällä, myyntitiskit sekä sisällä että ulkona ja pöytiä ulkona. Erillinen myyntitiksi ulkona on Suomessa harvinainen näky kahviloissa. Paikassa oli ainakin 4 henkeä töissä: 1 keittiön puolella ja 3 palvelemassa asiakkaita. Chez Jules myös tekee omaa leipää, mm. patonkeja (Suomessa ei käytännössä missään kahvilassa tehdä!).

Ostimme kaksi isoa teetä (kannuissa) ja reippaan kokoisen juustokakkupalan. Tämä maksoi 6,70 €. Maksoin kortilla, joten siinä on mukana verot, eikä annosta myyty ohi kassan.

Sama annos Suomessa?

Itse käyn paljon Kaisaniemessä Steam Coffeessa. Kahvila on Helsingin mittapuulla ihan vilkkaalla paikailla, Kaisaniemenkadulla metroaseman kupeessa, yliopiston kirjaston kulmalla.

Siellä on tyypillisesti töissä yksi henkilö (aamulla) ja päivällä/ip:llä 2 henkilöä. Työntekijät tekevät vähän kaikkea: siivoavat, tekevät uusia sämpylöitä jne. Chez Julesissa oli selvästi yksi henkilö pelkästään keittiön puolella (näkyi lasiseinän takana, oli myös erilainen asu päällä kuin salin puolellla olevilla).

Iso tee kannussa maksaa Steamissa 4 euroa, tavallinen koko 3 euroa. Vertailukelpoinen setti Chez Julesiin olisi kaksi 3 euron teetä. Eli teet maksaisivat 6 euroa. Jos ostaisin Steam Coffeesta suklaakakkupalan, se olisi 5,50 euroa (se on muistaakseni hieman isompi kuin Chez Julesin versio). Eli hintaa tulisi vertailukelpoisella annoksella ainakin 10,00 euroa (jos hyvitän kunnolla kakkupalan koosta).

Robert´s Coffeessa käyn myös usein Helsingissä, pääasiassa Sähkötalossa. Siellä tee on Steam Coffeehen verrattuna vähän kalliimpaa (samalla hintaa vähemmän), muuten hintataso on samanlainen. Monissa kahviloissa Helsingin keskustassa on itse asiassa Steamia kalliimmat hinnat, mutta minusta paikkana vastaa aikalailla tätä kahvilaa.

Suomessa 49% kalliimpaa!

Yleinen ALV on Ranskassa 20%, ravintoloille on kuitenkin alennettu 10% kanta (ei alkoholille). Suomessa kahvilatuotteista maksetaan alennettua ALV:tä 14% (ei myöskään alkoholille).

Kuluttajan maksaa Suomessa kahvilassa samasta annoksesta 49% enemmän kuin Lyonissa!

Mistä hintaero johtuu?

Otetaan ALV pois ja katsotaan hintoja: 6,09 € vs. 8,77 €. Eroa on absoluuttisesti  2,68 €.

Kiinteistöjen ja vuokrien taso?

Onko Lyon niin paljon halvempi vuokratasoltaan ja kiinteistöjen hinnoiltaan?

Lyonin kaupungissa asuu 510 000 asukasta ja Helsingissä asuu 690 000 henkeä. Mutta Lyon on vain 1/4 Helsingin pinta-alasta ja asukastiheys on yli kolminkertainen verrattuna Helsinkiin. Lyonin metropolialueella asuu noin 2,5 miljoonaa asukasta, Helsinkin metropolialueella vain 1,4 miljoonaa asukasta. Lyonin keskusta on Helsinkiä tiiviimmin asuttu ja kauppakadut ovat vilkkaita, useampi on kävelykatu.

Oma vertailuni asuntojen hinnoista keskustan alueelta viittaa siihen, että hintataso on vähän Helsinkiä halvempi, mutta toisaalta asuntojen varustelutaso ja kunto eivät ole Helsingin tasolla (vanhemmat talot, tyyli ei ole selvästikään tuunata joka nurkkaa millin tarkasti). Oman asuntomme vuokra on sellainen, että vastaava Helsingissä maksaisi jonkin verran enemmän. Uskaltaisin veikata yleisesti asuinkiinteistölle 10-15% Helsinkiä vähemmän. Liikekiinteistöille veikkaisin vastaavaa eroa Lyonin hyväksi.

OECD:n tilaston mukaan ranskalaisten käytettävissä olevista tulosta 21% menee asumiseen, suomessa 22%, joten se on suhteessa aika samalla tasolla.

Palkkataso?

Lyon ei ole Pariisi, vaikka onkin toiseksi suurin talousalua, joten täällä on varmasti hieman alhaisempi tulotaso keskimäärin. Oletaan siihenkin 10-15 % alempi taso. Tähän viittaisi ainakin Glassdoorin luvut IT-alalta.

Oman havaintoni mukaan Suomessa on kahviloissa töissä vähemmän henkilökuntaa kuin täällä, joten sen pitäisi toisaalta vaikuttaa hintoihin Helsingin hyväksi. Suomessa kahvilat pyörivät todella minimimiehityksellä (1-2 henkeä pienessä paikassa).

OECD:n tilastossa ranskalaisten käytettävissä oleva vuositulo on vähän suurempi kuin suomalaisilla:  29 759 $ vs. 28 238 $. Keskimääräinen palkkataso ei siis eroa. Oletan (en ehtinyt kaivaa tilastoa), että kahvilahenkilöstön palkkataso ei voi myöskään paljoa erota Suomen tasosta kokonaisuutena. Varsinkin kun Ranskassa on oli vielä Suomeakin jäykempi yleinen työlainsäädäntö (sehän juuri viime viikolla muuttui yksinkertaisemmaksi). Voi tosin olla, että pelkästään nuoria palkkaamalla Ranskassa pääsee halvemmalla, jos yrittää vain pitää esim. opiskelijoita määräaikaisesti.

Materiaalikustannukset ja tuet?

Ruoan ALV kaupassa on vain 5,5%, joten siinä on jo enemmän eroa Suomeen (14%). Ravintoloille alempi raaka-aineiden ALV ei sinällään auta tulokseen, mutta mahdollistaa lopputuotteen hinnassa kovemman kilpailun. Ruoka on kuluttajalle täällä selvästi halvempaa kaupoissa verrattuna Suomeen. Se taas antaa kuluttajille varaa kuluttaa enemmän ravintoloissa?

Maataloustuki on Ranskassa absoluuttisena summana valtava, mutta Suomessa yksittäinen tuensaaja saa enemmän tukea. Tätä varten luin mm. MMM, Valtionbudjetti.fi, Maatalousmedia ja openspending.org. Eurostatin mukaan keskimäärin tila Ranskassa 31 000 euroa tukea vuodessa, Suomessa 53 000 euroa. Eli maataloustuen ei kai pitäisi auttaa Ranskassa kuluttajahintoja Suomea enempää, tuon mukaan päin vastoin.

Suomessa ei ainakaan tietääkseni ole suoria tukia kahviloille/ravintolasektorille. En tiedä, miten yrityksiä tuetaan Ranskassa. Onko kahvila/ravintola-alalle jotain omia yritystukia?

Kilpailu?

Kilpailu kahviloiden ja ravintoloiden kesken tuntuisi olevan täällä kovempaa: ravintoloita ja kahviloita on paljon. Sen täytyy vaikuttaa myös hintatasoon ja myös siihen, että laatu on täällä korkeampi kautta linjan. Bulkkia ja ei-tuoretta tuntuu saavan hyvin harvoin (Suomessa vähän kuivahtanut konditoriatuote on enemmän sääntö kuin poikkeus). Kilpailu vaikuttaa varmasti hintatasoon kuluttajan hyväksi.

Käyttöaste?

Ravintolat ovat silmämääräisesti paljon Suomea täydempiä (kahvilat pitkin päivää, ravintolat lounaalla ja illlalla), joten veikkaan, että käyttöaste on suurin erottava tekijä.

Täällä ravintoloiden terasseilla voi ilmaston vuoksi käydä istuskelemassa käytännössä vuoden ympäri ja niiden tilat laajenevat sujuvasti pitkin katujen varsia. Vielä syyskuun lopulla on Helsingin kesää lämpimämmät kelit. Ravintoloihin virtaa varmasti enemmän käytettävissä olevista tuloista kuin Suomessa ihan jo siksikin, että terassikausi on niin pitkä. Ja se taas nostaa käyttöastetta ja osaltaan laskee kustannusta per tarjottu annos.

Pelkästään Lyonin keskustan alueella on toistakymmentä Michelinin tähtipaikkaa (myös kahden ja kolmen tähden) ja Michelinin alemmat suositukset päälle. Tämä kertoo siitä, että ravintoloita käytetään paljon enemmän yleisesti, jos kalleinkin kerros on noin leveä. Helsingissä eivät tähtipaikat tahdo elää, kuuluisasti pitkään ainoa kahden tähden paikka teki raskaita tappioita vuosi toisensa jälkeen.

Onko teillä parempaa tietoa, saa kommentoida!

(Korjattu: 1.10. ALV-kanta)