Miksi Suomi ei ole NATOn jäsen? Suomen pitäisi hakea jäsenyyttä ja selkeyttää tilanne itselleen ja muille.
Mikä on NATO?
NATO (North Atlantic Treaty Organization) on 29 jäsenmaan puolustusliitto. Historia on kylmän sodan ajassa, jolloin länsimaat järjestivät yhteisen puolustuksen Neuvostoliiton itäblokin vastapainoksi (Varsovan liitto). Sen jäsensopimuksen kuuluisa 5. artikla velvoittaa jäsenmaat kollektiiviseen puolustukseen. Päämaja on Brysselissä ja siellä jäsenmailla on omat edustajat (yleensä Belgian suurlähetystöjensä kautta). Naton tärkeimmät päätökset tehdään North Atlantic Councilissa, jossa jokaisella jäsenmaalla on edustus. Päätökset tehdään yhteispäätöksinä, niistä ei äänestetä, eikä ole esim. enemmistöpäätöksiä. Viimeisinpänä Natoon liittyi Montenegro 2017. Baltian maat liittyivät 2004.
EU-maista melkein kaikki kuuluvat Natoon, 22 maata. Vain Suomi, Irlanti, Itävalta, Ruotsi, Malta ja Cypros eivät kuulu ole jäseniä. Euro-maista vain Irlanti, Itävalta ja Suomi eivät kuulu Natoon. Koska suurin osa EU-maista on jo Natossa, niin EU:n omaa puolustusulottuvuutta ei ole juuri muilla kuin Suomella tarvetta kehittää. En usko, että se sitä kautta syntyy kollektiivista puolustusta.
Natolla tekee rauhankumppanuuden nimellä kulkevaa yhteistyöstä monien muiden maiden kanssa, Euroopassa käytännössä kaikkien maiden kanssa (ns. PfP-sopimus). Sen puitteissa Suomi on jo vuosia osallistunut harjoituksiin Nato-maiden kanssa ja tekee sitä jatkuvasti eri aselajien ja kokoonpanojen kanssa.
Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat sopineet ns. isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Se puitesopimus, jonka perusteella on kriisitilanteissa nopeasti tehtävissä sopimus logistisen ja myös paikallisen avun saamisesta Natolta. Mihinkään toimintaan Naton yksipuolisella päätöksellä se ei oikeuta.
Armeijan kalusto ja yhteensopivuus
Suomen kalusto on käsittääkseni hyvin Nato-yhteensopiva. Oikeastaan vain näkyvimpänä elementtinä rynnäkkökivääri on 7,62-kaliberinen AK-konstruktio, eikä 5,56 NATO-kaliberinen AR-versio. Isoin länsikalustoon siirtävä ostos oli 90-luvun alussa Hornet-hävittäjäjien hankinta. Myöhemmin myös hyökkäyspanssarivaunut hankittiin Saksasta (lisää Leopardeja on ostettu myöhemmin Hollannilta). Ilmatorjunnassa ja monessa pienemmässä järjestelmässä on myös kaikki ostettu lännestä, tai tehty itse Nato-yhteensopivaksi. Uutta kalustoa ei NL:n jälkeen ole hankittu kuin lännestä. Vaikea olisi kyllä muuta vaihtoehto nykypäivänä kuvitellakaan! Eli huollon puolesta olemme joka tapauksessa länsiriippuvaisia (käytännössä Nato-maat ja Israel).
Myös viesti- ja hallintosysteemit, taktiset merkit jne. on sovitettu Natoon. Itse olen tämän myös kohdannut kertausharjoituksissa. Vielä oman RUK:n kurssini aikaan käytettiin suomalaisia aakkosia, mutta nyt on siirrytty viestiliikenteessäkin jo NATO-aakkosiin (“alfa”, “bravo”, “charlie”…) ja englanninkielisiin numeroihin.
Suomen asema
Suomea on uhannut viimeisten vuosisatojen aikana vain Venäjä ja Ruotsi. Ruotsista en näe vaaraa sotilaallisessa mielessä, koska se ei enää ole paikallinen suurvalta, eikä sillä ole ambitioita eikä resurssejakaan sellaiseen. Ainoa realistinen sotilaallinen uhka tulee idästä, jossa Venäjä onkin viime vuosia osoittanut voimapolitiikan palanneen.
Suomi on aina joutunut sotiin jonkun isomman eurooppalaisen kähinän sivunäyttämönä. Pitäisin sitä edelleen realistisimpana skenaariona. Yksin emme tietenkään koko Venäjän voimalle mitään mahtaisi ja Suomen tavoitteena onkin aina ollut tehdä maahan tunkeutumisesta riittävän kallista ja ikävää, jotta sitä ei mielellään kukaan tee.
Ongelma nykyisessä sotimisessa on, että se on erittäin teknistä ja liikkuvaa. Se edellyttää hyvää tiedustelutietoa sekä hyvin toimivia ja nopeita kommunikaatioverkkoja. Huoltolinjojen ja -verkkojen pitää toimia monimutkaisiin laitteisiin ja järjestelmiin. Enää ei sodita vain molotovin-cocktailien kaltaisilla yksinkertaisesti valmistettavilla ja huollettavilla välineillä. Logistisesti Suomi on Venäjän kyljessä hankalassa paikassa ja pitkä maaraja vaatii paljon kalustoa ja miehistöä. Lisäksi Suomella on demilitarisoitu saari ja sen ympäristön saaristoaluetta, eli Ahvenanmaa, joka hankaloittaa puolustustamme, jos sitä tekee yksin. Ruotsilla on sama ongelma Gotlannin kanssa.
Miksi pitäisi liittyä Natoon?
Olen sitä mieltä, että syyt Suomen Nato-hakemuksen jättämiseen ovat:
- Haluamme olla osa läntisten demokratioiden porukkaa. Tästä on puhunut toistuvasti presidentti Ahtisaari.
- EU ei ole puolustusliitto, Lissabonin sopimuksessa puhutaan vain “velvoitteesta antaa apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle”. Niin moni EU-maa on jo NATOssa, että EU:sta tuskin puolustusliittoa kehittyy. Korkeintaan saadaan yhteisiä järjestelmähankintoja aikaiseksi.
- Nato-jäsenyys selkeyttää puolustuksemme ja huoltologistiikan suunnittelua. Nyt olemme yksin.
- Teemme tiivistä Nato-yhteistyötä. Suomi on ollut mukana käytännössä kaikissa NATO-operaatioissa Balkanilta Afganistaniin. Vain liittouman turvatakuut puuttuvat.
- Uskon, että Ruotsi tulisi perässä, jolloin Pohjoismaat tekisivät aidosti yhteistä puolustusta. Pohjolasta tulisi vahva paketti ja varmasti lähentäisi Pohjoismaita entisestään.
- Nato-yhteistyö, erityisesti Pohjoismaiden kesken, mahdollistaa säästöt asejärjestelmien hankinnoissa.
En pidä uskottavana, että Suomen kohdalla olisi Venäjän taktisilla kartoilla vain valkoista, jolle ei ole suunnitelmia osana isompia kuvioita Itämeren ympäristössä. Olemme joka tapauksessa osa konfliktia, jos esim. Baltiassa jotain tapahtuu (Ahvenanmaa on yksi tekijä yhtälössä). Siksi olisi rehellistä ja turvallisempaa tehdä suunnitelmat yhdessä kumppaneiden kanssa jo etukäteen.
Lisäksi jäsenyys lopettaisi Venäjän jatkuvan vaikuttamisen Suomen ulkopolitiikkaan ja tekisi selväksi, että Suomi ei ole millään muotoa Venäjän etupiirissä. Nyt Suomi saa välillä jopa täysin suoraa kommentointia Venäjän hallinnosta ulkopoliittisista valinnoistaan. Sille pitää minusta laittaa piste.
Suomen on aika lopullisesti astua pois Venäjän varjosta ja liittyä virallisesti puolustusliittoon. Pystyisikö jo seuraava eduskunta ja hallitus tekemään päätöksen?
Lisäksi suosittelen näitä:
Ahtisaari: Suomen haettava NATO-jäsenyyttä Ruotsin ohi
Kaksi tiukkaa vastaus ex-suurlähettiläille: “Se aika on ohi”