Miksi ihmiset kieltävät evoluution? Tai pitävät tiedettä huuhaana? Tietoa on valtavasti ja se vain lisääntyy. Osa ihmisistä ei jaksa enää sitä käsitellä. Taustalla on ehkä myös samoja identiteettiin liittyviä asioita, kuin poliittisessakin liikehdinnässä tällä hetkellä.
Tieto ahdistaa
Tieteellisen tiedon määrä on viime vuosikymmeninä tuplaantunut 9 vuoden välein. Tieteentekijöiden määrä on 1950-luvulta kasvanut 10 miljoonasta ainakin 100 miljoonaan. Kokonaan uusia tieteenaloja on syntynyt.
Yhden ihmisen aika ei enää riitä monen asian syvälliseen tutkimiseen, koska perusteita on joka alla jo niin paljon. Kun asioissa on pureuduttu yhä syvemmälle, niin moni ilmiö ei myöskään ole arki-intuition mukainen. Asiat eivät aina ole selkeästi binäärisiä joko-tai -asioita, vaan niiden ymmärtäminen ja mallintaminen voi vaatia tilastollista analyysiä ja pitkiä aikasarjoja. Monissa asioissa on pelkästään harmaan sävyjä, eikä asioita voi pelkistää muutamaksi selkeäksi kategoriaksi. Tämä on monille vaikeaa: kvanttimaailman ilmiöt tai jo monet taloustieteen havainnot, biologiasta, evoluutiosta tai kosmologiasta puhumattakaan.
The Universe is under no obligation to make sense to you.
Neil DeGrasse (ainakin hän)
Uusi tieto haastaa jatkuvasti vanhoja konsepteja ja se on henkisesti rankkaa. Tällaisessa maailmassa osa ihmisistä ei enää yritä pysyä kärryillä perusasioista, vaan heittäytyy tyytyväisenä vanhentuneen tiedon varaan. Tai antautuu uskomusten maailmalle. Muuten on vaikea selittää yksisarvishoitoja, homeopatiaa – tai sukupuolesta vellovaa keskustelua. Toisaalta myös ikivanhat uskomukset kuten astrologia elävät edelleen sitkeästi.
Tätä tietotulvan käsittelyä ei helpota se, että Suomessa on ihmisten koulutustaso laskenut jo pitkään. Vuonna 1977 syntyneet näyttävät jäävän korkeimmin koulutetuiksi (näkyy Pisa-testeissa ja armeijankin p-testeissä).
Kun koulutustaso laskee ja ymmärrystä tieteen menetelmistä ei ole, on helppo alkaa arvostella tiedettä ja uutta tietoa. Käy kuten eräällekin toimittajalle, joka juuri väitti kaikkea kvalitatiivista tutkimusta huuhaaksi. Jokainen vähänkään opiskellut ymmärtää, että minkä vain menetelmän voi pilata ja yksittäisiä tuloksia manipuloida. Itsekin tätä testasin kvantitatiivisella puolella DI-opintojen klassikkokurssilla Fysiikan työt, joka oli ohjelmistotekniikan opiskejoille ns. pakkopullaa. En silti väitä, että kaikki kvantitatiivinen tutkimus on keksittyä ja lähtökohtaisesti väärää 🙂
Identiteettini on vaarassa
Tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä moni perinteinen asia on muuttunut moniulotteisemmaksi. Vanhoja uskomuksia on myös selkeästi osoitettu vääräksi. Tämä saattaa tuntua vaikealta ja uuteen tietoon voi olla vaikea sopeutua. Esimerkkinä ymmärryksemme maailmankaikkeuden rakenteesta ja synnystä on aivan toisella tasolla kuin 70-luvulla.
Moni tutkimustulos murentaa vanhoja totuttuja konsepteja, kuten mies-nainen-jakoa. Tällaiset ravistelevat monien uskontojen oppeja ja kulttuurien sosiaalisia normeja. Myös seksuaali-identiteetti voi olla joillain vaarassa ja se tuottaa intohimoisia reaktioita. Uusi tieto haastaa vääjäämättä yhteiskunnan toimintamalleja ja lakeja.
Tässä päästään taas identiteetin käsitteeseen, joka on nyt ollut paljon pinnalla politiikassa. Kun uusi tieto osoittaa vanhoja rakenteita ja normeja vääriksi tai ainakin puutteellisiksi, osa ihmisistä menee siilipuolustukseen ja sulkee korvansa. Aletaan härkäpäisesti väittää, että ihmislaji syntyi 6000 vuotta sitten, evoluutio on täysin keksitty asia tai ilmastonmuutos on huuhata.
Verkossa tieto ja tyhmyys tiivistyy
Aikaisemmin tieto levisi kansalle yliopistojen, koulujen ja perinteisen median kautta. Toki myös uskonnollisilla instituutioilla on ollut rooli tiedon välityksessä ja säilyttämisessä: luostarit, paavin kirjeet, saarnat jne. Internet on muuttanut median ja antanut kaikille yhtäläisen kanavan tuoda julki ajatuksiaan. Tämä on tietenkin valtava etu tutkimukselle ja tiedon hankinnalle: aika ei kulu kirjastoissa manuaaliseen selailuun ja etsimiseen. Mutta toisaalta se on myös mahdollistanut sen, että aivan päättömät uskomukset voivat muuttua maailmanlaajuisiksi ilmiöiksi.
Social media’s greatest assets – anonymity, ‘virality,’ interconnectedness – are also its main weaknesses.
Evgeny Morozov
Osa verkon keskustelijoista on yhteiskunnan laidalla keikkuvia kylähulluja, mutta osa on enemmän tai vähemmän normaaleja ihmisiä, jotka ovat vain uponneet pitkään valheeseen ja osaksi lahkoa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat esim. flat-earthistit. Edes muutamat selkeästi ristiriidassa oelvan havainnot, jotka kuka tahansa voi todeta, ohitetaan sujuvasti. Pitkään asiaan vannoutuneet voi olla vaikea enää palatakaan, koska väärässä olemisen myöntäminen on vaikeaa. Ja löytäähän verkosta tuhansia samanmielisiä!
Verkossa voi uppoutua osaksi samanmielisten yhteisöä ja tuottaa materiaalia globaalisti. Melkein mistä tahansa voi tulla vanhva osa identiteettiä, jonka jakavat kymmenet tuhannet, jopa miljoonat, muut ihmiset.
Äänekkäimmistä ja karismaattisimmista hahmoista tulee “mestareita”, jotka saavat oman piirinsä ihailun ja huomion. Tämä vahvistaa liikettä ja toisaalta mestarit itse uppoavat yhä syvemmälle asiaansa. Osa näistä mestareista käyttää suosiotaan opportunistisesti myös politiikan kentällä ja parlamentteihin ilmestyy uusia liikkeitä.
Mitä pitäisi tehdä?
Ehkä ainoa mitä voi tehdä, on panostaa peruskoulutukseen ja kannustaa kaikkia opiskelemaan mahdollisimman pitkälle, koska ilman sitä ihmiset eivät pysty käsittelemään tietoa. Parasta rokotusta netin vääräntiedon levittäjille on hyvä yleissivistys ja ymmärrys siitä, miten uusi tieto syntyy.
Moni kyseenalaistaa metodit, joilla uutta tietoa louhitaan, eikä ymmärrä prosessin iteratiivista ja jatkuvasti aikaisempaa kyseenalaistavaa luonnetta. Moni tekee yksittäisen paperin perusteella dramaattisia tulkintoja, vaikka harvemmin yhdestä tutkimuksesta sellaisia tuloksia löytyy.
Meidän pitää myös pitää huolta siitä, että kaikki kokevat olevansa osa yhteiskuntaa, pääsevät vaikuttamaan – ja tuntevat itsensä arvostetuiksi. Jos ihmiset syrjäytyvät ja tuntevat identiteettinsä uhatuiksi, niin moni kääntyy vaihtoehtoisten mestareiden puoleen ja jengiytyy mitä kummallisimpien väitteiden taakse.
Tämä jää nyt minulta vielä hajatelmaksi, en pääse pidemmälle, matka on kesken 🙂