Huima tarina tuli sattumalta vastaan! Suomalainen Valter Juvelius etsi liitonarkkua Jerusalemista brittiläisten aatelisten rahoilla ja mukana pyöri pari eksentristä seikkailijaa Pohjolasta.
Valter Juvelius ja liiton arkki
Juvelius oli maanmittarin poika, joka yritti tosissaan ryhtyä runoilijaksi. Mutta hän päätyi isänsä painostuksesta jatkamaan isänsä työtä maanmittarina. Veljestä tuli professori Turkuun ja myös Valter väkersi vähän vanhempana väistökirjan tutkimalla Raamatun aikoja ja päivämääriä. Hän kuitenkin samalla kehitteli teorian, että teksteissä oli salattuja viestejä, jotka johdattaisivat liitonarkun jäljille Jerusalemin Temppelivuorella. Hän oli itse opetellut hepreaa sen verran, että sai alkukielisiä tekstejä luettua.
Tässä Timo R. Stewartin kirjassa käydään tarkkaan läpi tarina ja hahmojen historia. Myös liitonarkun ja raamaton historiaa käydään läpi. Itselleni se oli melko tuntematonta asiaa aikaisemmin. Luulin, että liitonarkkia on aina etsitty Israelin ja Levantin alueelta, mutta Etiopian kristityistä osa väittää sen olevan eräässä kirkossa Etiopiassa. Se on tarinan mukaan viety turvaan babylonialaisten lähestyessä Jerusalemia 500-luvulla eaa.
Väitöksen jälkeen hän alkoi syventyä salaviestien tulkintaan ja yritti löytää rahoittajia kaivauksille Jerusalemissa. Tuohon aikaan “Orientissa” varakkaat matkailivat paljon ja kaivauksiakin tehtiin. Hän löysi tuttujen ja suvun kautta Johan Millénin, ruotsalaisen verkottuneen kauppiaan, joka lähti hankkimaan Englannista rahoitusta. Hän kiersi aatelisia ja löytyi yksi jaarlin poika, jolla oli aikaa ja rahaa, Montagu Parker. Hänen vanhoista buurisotakavereistaan löytyi muitakin ja varakkaimpana Clarence Wilson. Perustettiin yritys ja siinä herrajoukko oli osakkaana, Juveliuksen lisäksi (rahaa ei ilmeisesti Juveliuksen tarvinnut laittaa).
Mukaan palkattiin vielä eräänlaiseksi fikseriksi ruotsalainen montaa kieltä puhuva merimies ja seikkailija Axel Hoppenrath, joka oli ollut jokilaivan kapteenina Belgian Kongossa ja Ranskan Kongossa. Lisäksi mukana oli ranskalainen argeologi-munkki Louis-Hugues Vincent ja pari vähemmän vakavasti mukana heilunutta jaarlien kaveria.
Juveliuksen kanssa Jerusalemissa pyöri myös Pertti Uotila (alkujaan Favén). Hän oli varakkaan suvun poika, joka kapioi nuorena olemalla kommunisti. Hän oli mm. kääntämässä Kansainvälistä suomeksi O.W. Kuusisen kanssa! Sitten hän palasi ns. ruotuun ja lähti Pietariin sotilasoppiin. Uotila taisteli valkoisten puolella, myi perintökartanonsa, oli aktiivisesti mukana Aunuksen sotaretkillä ja päätyi ammattisotilaaksi.
Eksentrinen ryhmä suuntaan Jerusalemiin
Rahoituksen hankinta oli monipolvinen prosessi, jossa oli monta sattumaakin mukana. Lopulta Montagu järjesti parin kaverinsa kanssa alkupääoman ja homma päästiin aloittamaan. Montagu reissasi Istanbulissa neuvottelemassa (ja lahjomassa) sulttaanilta kaivausluvat. Diilin mukaan kaivajat saisivat pitää puolet löydettyjen esineiden arvosta.
Kaivauksia varten Juvelius teki paikan päällä mittauksia (sen hän ainakin maanmittarina osasi) ja kaivauksia tehtiin sen jälkeen kolmessa vuorossa kellon ympäri. Naapurikylästä palkattii yli sataa kaivajaa ja retkikunnan piti vielä maksaa sulttaanin kahden valvojan palkat ja ylläpito. Nykyrahassa budjetti oli useita miljoonia euroja. Kaivauksia tehtiin vuosian 1909 – 1911. Vaikka porukka oli lähes täysiä amatöörejä arkkelogian saralla, he tekivät ison työn kaivamalla auki vanhoja tunneleita ja löysivät mm. keramiikkaa (jota on edelleen esillä mm. Jerusalemissa) ja kaupungin vanhoja muurin paikkoja. Mutta mitään myyttistä aarretta, saati liitonarkkua, ei löytynyt.
Retkikunnan kaivaukset päättyivät skandaaliin
Juvelius joutui aatelisseurueessa vähän ulkokehälle, koska ei puhunut kunnolla englantia, eikä ranskaa, eikä ollut sosiaalisesti samoista piireistä. Hänellä oli työ Viipurin työväenopiston johtajana, eikä hän saanut sieltä jatkuvasti virkavapaata. Hän kävikin välillä Suomessa ja palasi Jerusalemiin mm. Pertti Uotilan kanssa. Lopulta kävi niin, että Parker kavereineen meni salaa kaivamaan myös Temppelivuoren alueelle (mikä oli erikseen kiellettyä). Siitä syntyi jonkinlainen riita ja herrat häipyivät Wilsonin jahdilla Egyptin kautta kotiin.
Skandaali paisui kuitenkin lehdissä ja retkikunnan väitettiin vieneen “Salomonin temppelin aarteet”. Juveliuskin joutui ikävän julkisuuden kohteeksi. Briteissä häntä ei kuitenkinaan muistettu (ehkä Parker ei halunnutkaan enää muistaa) ja Wikipediassakin puhutaan nykyään vain Parkerin retkikunnasta.
Juvelius toimi 1918 lähtien kuolemaansa asti 1922 Viipurin kirjastonhoitajana ja teki sekä käänsi runoja. Hänen tunnetuin runonsa on “Karjalan kunnailla lehtii puu“
Lue lisää
Parker-Expedition (saksankielinen Wikipedia)
Pertti Uotila: kommunistista Aunuksen sotaretkille
Valter Juva (alkujaan Juvelius), Wikipedia
NatGeo: Why the Ark of the Covenant is one of history’s enduring mysteries