Kouluja Namibiaan!

Eduskunnassa keskusteltiin Afrikasta ja koulutuksesta. Ilkka Kanerva ehdotti, että Suomi voisi ottaa yhden maan koulutuksen kehittämisen vastuulleen. Tässä voisi olla ideaa, ryhdytään Namibian kummiksi!

Namibia-Windhoek-maisema
Maisemaa Windhoekista (oma arkistoni)

Namibia ja koulutus

Tällä hetkellä 2,6 miljoonan asukkaan Namibia käyttää koko opetus- ja kulttuuritoimeen n. 12 miljardia Namibian dollaria, eli n. 750 miljoonaa euroa. Suhteessa BKT:hen se on 5%. Suomessa on 5 miljoonaa asukasta ja pelkästään varhais- ja perusopetukseen käytetään 950 miljoonaa, ammatilliseen koulutukseen 760 miljoonaa sekä ammattikorkeakouluihin 830 miljoonaa.

Tilastoja: Namibiassa puolet väestöstä elää alle 2 USD:lla päivässä ja 81 % väestöstä osaa lukea ja kirjoittaa. Peruskoulun on käynyt n. 20 % yli 25-vuotiaista. Ilman koulutusta 21/23% (miehet/naiset) yli 25-vuotiaista. Bachelor-tason on suorittanut vain 2 % yli 25-vuotiaista. 1. luokalla on keskimäärin 29,24 oppilasta. Yhtä tekstikirjaa lukee keskimäärin 2,44 oppilasta. 41 % ala-asteista on ilman sähköä. 22 % ala-asteen kouluista on ilman vettä ja 15 % ilman vessoja.

Tilastoista näkee, että kouluverkko ja kiinteistöt tarvitsevat kehittämistä, jotta olisi ensin paikka, jossa voidaan rauhassa keskittyä oppimiseen. Varmasti myös opettajien koulutus olisi iso kehitettävä asia. En tiedä, miten opetussuunnitelma ja tasokokeet toimivat, siihenkin olisi varmasti annettavaa Suomesta. Sekä tietysti oppimateriaalit ja niiden saatavuus kaikille pitäisi saada riittävälle tasolle.

Myös suomalainen tapa tarjota lapsille koululounas olisi köyhässä maassa varmasti perheille hyvä lisäkannustin laittaa lapset kouluun. Myös kouluterveydenhuollon kehittäminen voisi olla osa pakettia (se voi jo vaatia lisäinvestointeja, mutta laittaisin sen roadmapille).

En tunne Namibian kouluja, mutta vierailin Etelä-Afrikassa asuessani peruskouluissa, kun silloisella työnantajallani Nokialla oli kummikouluja Johannesburgin lähellä. Suora tukeminen ja vaikuttaminen on tehokasta ja auttaa ihmisiä eteenpäin. Oli tällaiselle tanssitaidottomalle suomalaiselle lähes vaivaannuttavaa olla niin ylitsevuotavan ilon ja juhlan kohteena, kun lapset ja opettajat esittelivät työn tuloksia.

Koulu Johannesburgin lähellä (oma arkistoni)

Kehitysapuna peruskoulutus

Suomi käyttää kehitysapuun 2018 noin 690 miljoonaa. Summa on siis sopivasti melkein sama, kuin Namibian opetus- ja kulttuuribudjetti. Suomen kehitysapu on laskenut viime vuosina, joten Suomi voisi hyvin tarjota laadukkaan perusopetuksen koko Namibialle. Laitettaisiin koko potti yhteen paikkaan ja selkeällä fokuksella

Mitä se tarkoittaisi? Jos ajatellaan, että Namibia panostaisi edes neljänneksin nykyisestä summasta itse, niin sillä saataisiin varmasti systeemi kuntoon. Pitkäjänteisellä työllä olisi 10-15 vuodessa laajasti kaikilla pääsy peruskouluun ja lukioon. Todennäköisesti voitaisin jo kehittää ammattikoulutustakin paremmaksi.

Tällaisen pitkäaikaisen projektin aikana (20 – 40 vuotta?) tulisi varmasti meidänkin suuntamme osaajia luontevasti. Suomenkin opiskelu voisi kiinnostaa, jos helpottaisimme ja kannustaisimme namibialaisia nuoria tulemaan yliopisto- ja ammattikorkeaopintoihin Suomeeen. Näin työikäisiä ihmisiä jäisi parantamaan Suomen heikkenevää ikäjakaumaa.

Tehokasta kaikille

Kun keskittyisimme yhteen maahan ja fokuksessa olisi peruskoulutus, olisi kehitysapumme vaikutus varmasti parempi ja prosessikustannukset sekä hukka pienempää. Namibian hallinto ja demokratia ovat aika hyvällä tolalla kehitysmaiden vertailussa, joten pohja tällaiselle isolle projektille olisivat ihan hyvät.

Namibiaan ei ole edes aikaeroa suurimman osan vuotta, joten toimiminen maiden kesken sujuisi logistisesti helposti. Maan itsenäisyyttä kätilöineen nykyään Namibian kunniakansalaisen Martti Ahtisaaren ansiosta suomalaisilla on siellä hyvä maine jo valmiiksi.

Koulutus projektin ohessa kulttuurivaihto ja kansalaisten itse kehittämä kolmannen sektorin toiminta lisääntyisi liiketoiminnan ja ison koulutusprojektin myötä varmasti. Syntyisi maiden välistä vuorovaikutusta monella tasolla.

Suomalaiset yritykset voisivat luontevasti toimia ja kehittää bisnestä eteläiseen Afrikkaan tutun maan kautta. Työtä ja tekijöitä siirtyisi maiden välillä ja kaikenlaista uutta syntyisi varmasti.

Finnairille suorat lennot Helsingistä Windhoekiin ja laitetaan Namibian koulutus kuntoon! Kuka ottaa kopin?

Lapsia Cosmo Cityn townshipissä Johannesburgissa (oma arkistoni)

Lisää Namibiast

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *