Ranskan viisi tasavaltaa

Ranskassa tasavalta ja monarkia ovat vuorotelleet useamman kerran vallankumouksen jälkeen. Mitkä ovat Ranskan viisi tasavaltaa?

Ranskan vallankumous ja ensimmäinen tasavalta 1791–1804

Vuonna 1789 Ranskassa tuli Ranskassa lakkautettiin monarkia ja kahden vuoden aikana väsättiin uuden parlamentin työnä perustuslaki. Ensimmäinen perustuslaki valmistui 1791 ja kuningas säilyi perustuslaillisena monarkkina, jolla oli myös valtaa lainsäädäntöön. Kuningas ei oikein innostunut uudesta menosta ja lopulta kovat tasavaltalaiset ottivat otteen, mikä johti kuninkaan mestaukseen.

Kuningas kohtaa giljotiinin 1793 (Wikipediasta, piirros).

Monarkia lakkautettiin ja homma jatkui sekavana ja riitaisena – ja väkivaltaisena. Sekava kausi päättyi monien vallankumouksen käynnistäjien teloituksiin (mm. kuuluisa Robespierre). Sen jälkeen tehtiin toinenkin perustuslaki, joka oli tasavaltainen ja ns. Viidensadan neuvosto (Conseil des Cinq-Cents) oli vallassa muutaman vuoden 1795-1799. Sisäisesti aika oli sekavaa, eikä perustuslaki oikeastaan ollut kovin vahvalla pohjalla.

Viidensadan neuvoston jälkeen tehtiin taas uusi versio peruslaista ja johdossa oli Konsulaatti, jota Napoleon Bonabarte johti. Perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä 1800 ja toisessa kansanäänestyksessä vuonna 1802 Napoleon sai elinikäinsen ensimmäisen konsultin position. Tämän jälkeen Napoleonilla oli iso valta toimia omien päämääriensä mukaan.

On vähän tulkintakysymys, onko ensimmäinen tasavalta oikeastaan kaksi, koska Viidensadan neuvosto oli eri hallinto kuin sitä edeltävä. Konsulaatti oli minun silmääni jo osin Napoleonin yksinvaltiutta.

Napoleonin jälkeen toinen tasavalta 1848–1851

Napoleon kruunautti itsensä keisariksi vuonna 1804 ja siirryttiin virallisesti monarkian aikaan. Napoleon soti paljon, voitti paljon ja lopulta tunnetusti myös hävisi paljon (teki vielä yhden come-backinkin, kunnes lopulta karkotettiin Saint Helenan saarelle loppuelämäkseen). Hänen jälkeensä Ranskassa säilyi monarkiaan aina vuoteen 1848 asti. Sekään ei ollut yhtenäinen hallinnollinen aika, mutta en mene tässä siihen tarkemmin. Napoleonin sodat vaikuttivat myös Suomessa, kun niiden sivukähinöissä Ruotsi hävisi Suomen alueet Venäjälle 1809.

Kansalliskokous 1848 (Pariisin museon kokoelma)

Toinen tasavalta ei ollut pitkäikäinen. Vuoden 1848 Euroopan myllerryksessä myös Ranskassa kuningasvalta kaatui niin sanotussa Helmikuun vallankumouksessa. Tilalle tuli jälleen perustuslaillinen tasavalta, jonka johtoon valittiin presidentiksi keisari-Napoleonin veljenpoika Louis-Napoléon Bonaparte. Hän kuitenkin suoritti tyylipuhtaan vallankaappaukseen jo vuonna 1851 ja ryhtyi kuningas Napoleon III:ksi. Hänen valtakauttaan kesti 18 vuotta. Alussa talous oli kasvanut hyvin, mutta tähän osuivat osuivat sekä Krimin että Preussin sota ja muutenkin Ranskan ulkopoliittinen asema ja talous heikkenivät.

Kolmas tasavalta: Preussin sodasta Natseihin 1870-1940

Vuonna 1871 Napoleon III joutui Preussin vangiksi Sedanin taistelussa. Sota oli mennyt Ranskan kannalta alusta asti ns. perseelleen. Preussilla oli sillä hetkellä ehkä maailman kovin armeija ja johtajana täysissä voimissaan oleva Bismarck. Kukaan ei nänyt enää tarvetta monarkialle, saati monarkille, jonka terveyskin oli heikko. Alkuvuodesta 1871 toimi puolisen vuotta Pariisin kommuuni, jonka kautta uusi tasavalta muodostui. Preussi saneli rauhan uudelle hallinnolle Ranskan hävittyä sodan 1871. Ranska menetti tässä maalueita kunnolla, mm. Alsacen.

Kolmas tasavalta sai säädettyä perustuslain 1875 mennessä. Hallinto koostui kaksi kamarisesta parlamentista ja presidentistä. Alkuvuosina puuhattiin välillä monarkiaakin (myös bonapartisteja oli), mutta 1880-luvulla tasavalta oli vakiintunut. Sisäisesti kolmas tasavalta ei ollut kovin vakaa, ja monenlaistapeliä oli, jopa sotilasvallankaappausten uhkia (kuten 1889 kenraali Boulanger). Monenlaista kähmintää oli politiikassa, kuten Panaman kanavan totaalisesti epäonnistuneen projektin tappioiden peittelyä. Myöskään oikeusvaltio ei vielä ollut kovin kummoisella pohjalla.

Tänä aikana Ranska kuitenkin pelasi onnistuneesti itselleen siirtomaita ympäriinsä mm. suuressa Afrikan jaossa, mikä huipentui Berliinin konferenssiin 1884. Ranska vahvistui maailman mittakaavassa suurvallaksi Britannian rinnalle ja ne sopivat mm. pohjoisen Afrikan jaosta keskenään (tunnetaan entente cordiale -nimellä).

Ranskalaisia sotilaita 1917 sodan jälkeen (León Gimpel, Wikipediasta).

Ensimmäiseen maailmansotaan Ranska joutui, koska oli Venäjän kanssa liitossa, kuten oli myös Britannia. Sota meni Ranskan kannalta ensin ihan ok, maata ei juuri menetetty, eikä Saksa päässyt niskan päälle. Sota olikin vuosia uuvuttavaa vääntämistä ilman isoja etenemisiä. Saksa lopulta hävisi sodan ja joutui ottamaan sanellut ehdot voittajilta Versaillesin rauhassa 1919. Ranskalle sopimus on erinomainen: se sai takaisin alueitaan Saksalta, mm. Alsacen sekä uusia alueita Afrikasta ja mandaattialueet Levantista. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Venäjällä alkoi bolsevikkien vallankumous ja isojen tapellessa keskenään myös pieni Suomi onnistui itsenäistymään. Suomi saikin Venäjältä hyvät alueet ja Tarton rauha 1920 oli Suomelle erinomainen diili.

Maailmansotien välissä Ranska pärjäsi jälleen ihan ok, mutta puolustukseen ei oikein panostettu, vaikka Saksassa alkoi kansallistunne ja varustautuminen nousta. Lopulta Hitler otti siellä vallan, alkoi liittää alueita Saksaan ja valloitti lopulta myös Ranskan. Siihen loppui kolmannen tasavallan aika, heinäkuussa 1940.

Vapaa Ranska jatkoi pakolaishallituksena de Gaullen johdolla Britanniasta vuoteen 1944, jollin liittoutuneet tekivät maihinnousun Normandiaan ja valloittivat takaisin Pariisin. Tämän jälkeen pakolaishallitus siirtyi Ranskaan väliaikaiseksi hallitukseksi 1946 asti.

Neljäs tasavalta maailmansodan jälkeen 1946-1958

Neljäs tasavalta tarkoitti Ranskan Union muodostamista Ranskasta ja sen siirtomaista. Siirtomaita ei virallisesti enää ollut vaan Ranskan piti olla yhtä. Käytännössä valta pysyi kuitenkin emämaan edustajilla ja se aiheuttikin kitkaa monella tavalla. Algeriassa käytiin pitkä ja julma sota 1952-1964, kunnes Algeria lopulta itsenäistyi.

Algeria itsenäistyi pitkän sodan jälkeen 1962 (Wikipedia).

Tänä aikana moni entinen siirtomaa (mm. Laos) itsenäistyi ja Ranska menetti paljon globaalia asemaansa. Kuten kävi tietysti myös muille siirtomaavalloille samaan aikaan.

Algeria oli vaikuttamassa siihen, että neljäs tasavalta hajosi. Armeijassa nähtii kai laajasti, että Ranskassa ei pidetty riittävän tiukassa narussa entisiä siirtomaita ja sen nähtiin heikentävän maata. Kenraalit puuhasivat vallankaappausta 1958 ja lopulta päädyttiin de Gaullen johdolla kirjoittamaan taas uutta perustuslakia.

Viides tasavalta ja nykyaika 1958->

Viidennen tasavallan perustuslaista tuli gaulistien haluamana hyvin presidenttivaltainen. Sitä monet pitivät huonona mallina jo tuoreeltaan, se rinnastettiin jopa vallankaappaukseen. Mutta tuon perustuslain mukaan Ranskassa on hommaa kehitetty, lisää nykyisestä mallista postauksessani täällä.

Kansallispäivän paraati Pariisissa 2014 (AFP)

Itsekin olen sitä mieltä, että Ranskan (ja USAn) kaltainen hyvin presidenttikeskeinen malli ei ole hyvä. Jos presidentiksi osuu huono yksilö, joka haluaa itselleen valtaa ja alkaa systemaattisesti hajottaa demokratiaa, niin hänellä on siihen paljon aseita. Mielelläni näkisin Ranskassa parlamentaarisemman hallintomallin, se olisi turvallisempaa koko Euroopalle.

Verrattuna muihin entisiin siirtomaavaltoihin Ranska integroi merentakaisia alueitaan tiukasti itseensä. Esim. Reunion ja Ranskan Guyana ovat elimellisesti osa valtiota siinä kuin mikä tahansa Ranskalainen alue Euroopassa. Siitä rakenteesta ja hallinnosta enemmän postauksessani täällä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.