Miksi alienit eivät ole jo täällä?

Stephen Webbin “If the Universe Is Teeming with Aliens…WHERE IS EVERYBODY? Seventy-Five Solutions to the Fermi Paradox and the Problem of Extraterrestial Life” on pitkästä nimestään huolimatta mainio teos! Enrico Fermi ihmetteli aikoinaan, miksi emme ole havainneet elämää, alieneja, muualla, vaikka yleisesti uskotaan, että elämä on maailmakaikkeudessa tavallista. Alienien pitäisi olla jo täällä!

Draken kaava

Fermin paradoksia on hahmotettu mm. Draken kaavan kautta (tässä BBC:n linkissä mainio interaktiivinen tapa leikkiä kaavan parametreillä). Kaavaan voi kukin arvioida muutamalla parametrillä arvioida elinkelpoisten planeettojen, elämän syntymiseen vaikuttavien tekijöiden ja sivilisaation ominaisuuksin avulla todennäköisyyttä sille, että omassa galaksissamme tai universumissa ylipäätään on tähtienväliseen kommunikaatioon kykeneviä sivilisaatioita.

Lähtökohta kuitenkin on, että universumi on rajallisen ikäinen, 13,8 miljardia vuotta, ja galakseja on myös rajallinen (joskin käsittämättömän iso) määrä. Ja koska me olemme täällä (ei nyt lähdetä filosofoimaan siitä), niin elämää voi olla myös muualla.

Kootut selitykset

Webb on koonnut 75 selitystä sille (ensimmäisessä painoksessa oli 50), miksi emme ole ketään vielä havainneet. Ne on jaettu kolmeen kategoriaan:

  • Alienit ovat jo käyneet täällä, tai ovat parhaillaan täällä.
  • Niitä (ETC, extraterrestrial civilization) on, mutta syystä tai toisesta me emme ole pystyneet niitä havainnoimaan tai muuten todistamaan niiden olemassa oloa.
  • Me olemme ainoa ETC ja siksi muita ei ole havaittu, eikä voikaan havaita.

Kysymys on periaatteessa aina siitä, millä todennäköisyydellä ETCeitä on, ja pystymmekö yleensäkään edes haarukoimaan todennäköisyyttä. Ymmärrämmekö vielä riittävästi elämän, ja varsinkin älykkään elämän, syntyyn vaikuttavista reunaehdoista. Ja tietysti myös siitä, millä todennäköisyydellä tämä älykäs elämä voi, haluaa tai mitä keinoja käyttää, jos ja kun se lähtee maailmankaikkeuteen itsestään huutemaan tai omasta aurinkokunnastaan pois matkustamaan.

Näissä pohdinnoissa tulee käsiteltyä monia scifistä tuttuja konsepteja: aikamatkailua, madonreikiä, tekniikan mahdollisia kehityksiä, poimumoottreita, eliöiden biologisia mahdollisuuksi, Dyson Spherejä ja muita galaktisia megarakenteita, post-biologista elämää jne. Samalla Webb käy läpi oman aurinkokuntamme ja Maan kehityshistoriaa, joka on mahdollistanut elämän, ja ihmisen, syntymisen. Sitä kautta päästään peilaamaan montaa muuta teoriaa ja todennäköisyyttä. Yksi mielenkiintoinen kategorisointi ETCeille on Kardashevin 3-portainen tyypitys. Vinkeää settiä! 🙂

Mikä on lopputulos?

Lopuksi Webb kertoo oman näkemyksensä, joka on vähän pessimistinen. Älykkään elämän syntyminen voi olla todella harvinainen tapahtuma, joka vaatii monta erittäin epätodennäköistä sattumaa. Ja näiden pitää vielä sattua aikalailla samaan aikaan ja samassa paikassa. Elämä on Maassakin kokenut monta isoa katastrofia ja on sattumaa, että me täällä vielä heilumme. Voi hyvin olla, että ainakaan omassa galaksissamme ei ole muita älykkäitä sivilisaatioita samaan aikaan meidän kanssa. Voiko kaksi sivilisaatiota edes osua samaan aikaan universumissa, koska myös hyvin todennäköisesti se tuhoutuu universumin myrskyissä jo vaikka miljoonassa vuodessa (joka on aivan silmänräpäys universumin ajassa). Universumi on lähtökohtaisesti hyvin vaarallinen ja epäystävällinen paikka elämälle, ja ennen kaikkea sen säilymiselle.

Kari Enqvist kirjoitti juuri Ylellä samasta aiheesta ja hän tuntuu olevan Webbin linjoilla. Hän muistuttaa, että evoluutiolla ei ole mitään suuntaa, jonka päässä vääjäämättä syntyy älykäs eliö.

Mitä mieltä minä olen?

Mitä mieltä minä olen? En suostu olemaan ihan niin pessimistinen kuin Webb ja Enqvist. Syytän optimistisesta suhtautumisestani Maan ulkopuolisen elämän olemassaoloon Star Trekia, Asimovin kirjoja, Babylon5:tä ja montaa muuta klassikkoa, eli tunteella mennään 🙂

Mutta pakko on myöntää, että eihän meidän tietomme riitä edes tekemään järkevää arviota Draken kaavan parametreista ja älykkään elämän todennäköisyydestä. Voi hyvin olla, että elämää on maailmankaikeudessa paljon, mutta se ei ole juuri missään bakteeria tai virusta kummempaa. Ja voi olla, että fysiikka ei vain mitenkään salli matkustamista tähtien välillä niin nopeasti, että sivilisaatio voisi levittäytyä galaksissaan (galaksien välisestä matkustamisesta puhumattakaan).

Onko tuolla ulkona elämää, tuleeko vastaan alieneja? Arvaan, että ainakin hyvin alkeellista elämää, mutta me emme ehkä sitä koskaan pysty havaitsemaan. Yksi mahdollisuus on, että löydämme bakteeritason elämää jopa oman aurinkokuntamme planeetoilta tai kuista (monia potentiaalisia vaihtoehtoja on tarjolla). Se olisi aikamoista, toivottavasti sen vielä näen. Mutta keskustelu jatkuu, se on varma!

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *